Liikanen tyrmää kahden kerroksen EU-komission

EU-komissaari Erkki Liikanen arvostelee jyrkästi tulevaisuuskonventin ehdotusta, jonka mukaan EU:n komissioon tulisi varsinaisia ja vailla päätösvaltaa olevia komissaareja. Liikasen mukaan malli ei toimi.

-Ratkaisu 15 varsinaisesta ja 15 komissaarista ilman äänioikeutta on huonoin, mitä olen toistaiseksi nähnyt esitettävän, Liikanen sanoi torstaina Brysselissä.

Yleisen näkemyksen mukaan ehdotus kahden kerroksen komissaareista heikentää komissiota. Tasapuolinen paikkojen kierrätyskään ei poista sitä ongelmaa, että ilman kaikkien kansallisuuksien edustajaa komissio menettää uskottavuuttaan.

"Kaikille oma kansallinen komissaari"
Liikasen mielestä kaikilla jäsenmailla voisi olla EU:n laajentumisen jälkeen oma kansallinen komissaari. Päivittäinen työskentely pitäisi vain järjestää eri tavalla. Siksi hän ehdottaa uudenlaista työnjakoa. -Komission sisällä työvaliokunta hoitaisi tehokkaasti ja ripeästi arjen asiat päivittäin, jopa viikottain, Liikanen sanoi suomalaistoimittajille.

Liikasen mukaan kaikki keskeiset päätökset kuuluisivat kuitenkin laajemmalle kollegiolle, jossa olisi komissaari jokaisesta EU-maasta. -Sille jätettäisiin oikeus tehdä kaikki lakialoitteet ja budjettiesitykset. Samoin se päättäisi jäsenmaiden viennistä EY:n tuomioistuimeen ja niin edelleen, Liikanen ehdotti.

Liikasen mukaan uudistuksella saavutettaisiin muun muassa se, että komissio edustaisi edelleen koko Eurooppaa, vaikkakaan ei jäsenmaiden hallituksia.
Konventti saanut paljon merkittävää aikaan
Liikanen, joka ei itse jatka enää komissaarina ensi vuonna, on myös tyytymätön päätöstenteon tehostamiseen konventissa. -Vain määräenemmistöllä tehtävä päätöksenteko voi olla tehokasta ja riittävän nopeaa. Siinä tulee kovin vähän kehitystä, hän totesi.

Määräenemmistöllä hyväksyttäviä päätöksiä halutaan lisää, jotta unioni ei halvaannu 10 uuden valtion liittyessä jäseniksi ensi vuonna. Ratkaisut pysähtyvät, jos yksi maa voi äänestää kumoon 24 muun valtion kannan. Toisaalta Liikanen myöntää konventin saaneen paljon merkittävää aikaan. Hän mainitsee esimerkkeinä muun muassa perussopimusten nivomisen yhteen kokonaisuuteen ja perusoikeuskirjan sisällyttämisen osaksi sopimusta.

-Uskon, että konventilta tulee tärkeä pohja. Mutta institutionaaliset kohdat kannattaisi katsoa vielä perusteellisesti uudestaan, Liikanen painotti.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat