Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Liikaa, liikaa, liian nopeasti - huonolta näyttää maapallolla

MTV Oy, All rights reserved
Julkaistu 11.03.2016 11:16

Elizabeth Colbert: Kuudes sukupuutto. Luonnoton historia. Atena. 2016. 367 s.

Ihminen – sinä, minä, hän, me, te ja he – on tekemässä sellaista, jota maapallolla ei ole tapahtunut aikoihin. Ja nyt puhumme geologisesta, emme ihmisen, aikakäsityksestä.

Olemme aiheuttamassa eläinlajien joukkosukupuuttoa, kuudetta sellaista, johon yhdysvaltalaistoimittaja Elizabeth Kolbert kirjansa nimellä viittaa.

Aiempien joukkosukupuuttojen ’klassikko’ lienee asteroidin aiheuttama katastrofi liitukauden lopulla 60 miljoonaa vuotta sitten. Adios hirmuliskot.

Mutta koko teoria siitä, että yksi voimakas ja äkillinen tapahtuma, kuten nykyiseen Meksikoon iskeytynyt avaruudenkappale, olisi aiheuttanut lajien pois pyyhkiytymisen, oli vielä 1980-luvun alkupuolella paleontologipiireissä jopa naurunaihe. Hölynpölyä, eihän niin yksinkertaisesti ole voinut tapahtua.

Asteroidia pidettiin hölynpölynä

Monet pitävät hölynpölynä sitä, että ihminen on nyt omalla toiminnallaan sorkkimassa maapallon ekosysteemiä liian nopeasti liian rajulla tavalla. Meret happanevat liian nopeasti, ilmakehän hiilidioksiditasot nousevat liian nopeasti, lajeja metsästetään ja niiden elinympäristöjä tuhotaan liian nopeasti. Toimintaa pyörittää maestrona homo sapiens.

Kolbert tuo konkreettisesti ja riipaisevasti esiin sen, mitä olemme jo menettäneet peruuttamattomasti viimeisen sadan vuoden aikana, ja mitä olemme menettämässä. Tämä on surullinen ja tärkeä kirja.

Hän kuvaa niin paleontologisen ajattelun muutoksia, kuin nykypäivän tarinaamme Panaman panamantynkäjalkasammakosta Cincinnatin eläintarhan pikkusarvikuonoon, Australian suuresta valliriutasta metsään itäisessä Perussa.

Kertomus siivettömänruokin katoamisesta toissa vuosisadalla on surullinen. No, se johti sentään vähitellen Britanniassa uuteen ilmiöön, laiksi eläinlajien, tässä tapauksessa merilintujen, suojelemiseksi.

Ei vain muutos, vaan sen nopeus

Kyse ei ole luonnon muuttumisesta sinänsä, vaan muutoksen nopeudesta. Kaikki kasvisto ja eläimistö ei pysy ympäristön fyysisen ja kemiallisen muutoksen perässä. Vieraslajit leviävät liian vilkkaasti tauteineen ja elintapoineen.

Ihmisen erityislaatuisuutta eliökunnassa – kykyä kollektiiviseen tiedon tuottamiseen, jakamiseen ja jalostamiseen – pohtii Kolbertin tapaama geenitutkijoiden supertähti Svante Pääbo. ”Olemme mielettömiä. Mikä meitä ajaa? Sen haluaisin todella ymmärtää. Olisi tosi, tosi coolia tietää se.” Pääbon mielestä taustalla voi olla geeni.

Elämme antroposeeniaikaa. Se tarkoittaa, että ihminen ensimmäistä kertaa planeettamme historiassa vaikuttaa maapallolla ja maapalloon geologisessa mittakaavassa.

Neronleimaus kokouksessa

Termin esitti ensimmäisenä hollantilainen Nobel-palkittu kemisti Paul Crutzen eräässä kokouksessa. Aluksi muut hiljenivät, mutta Kolbertin mukaan termi oli jo seuraavan kahvitauon kuumin puheenaihe.

Antroposeeniepookin virallisesta käytöstä tieteellisissä yhteyksissä on tarkoitus päättää vielä tänä vuonna.

Hyvä että ihmisen osuus tiedostetaan akateemisestikin. Mutta hyvät ihmiset, tehkäämme jotain ja merkittävästi.

Janne Hopsu

Kirjoittaja toimii ulkomaantoimittajana MTV Uutisissa

Lisää aiheesta:

Kirja-arvio: Ilmasto on vaikuttanut ihmisten historiaan aina – näiden purkausten merkitys on silti vielä mysteeriKirja-arvio: Tieteen tekeminen on ollut tympeä miesten maailma, eikä Auringon tutkiminen ole ollut poikkeusKirja-arvio: Maailma loppuu, mutta miten ja milloinKirja-arvio: Luonnon harteilla ja sylissäKirja-arvio: Hait nykyajan merihirviöinäKirja-arvio: Miksi tuhoamme itsemme - ”Kun synnyin, olin jo aloittanut kuolemisen.” Ekologi ja biologi Katajavuori muistuttaa heti alkuun biologisen tosiasian.
Mielipiteet

Tuoreimmat aiheesta

Mielipiteet
  • 16.11.11:36
    Kolumni

    Helena Petäistön kolumni: 20 päivän vankilakokemus ravisteli Sarkozya

  • 15.11.09:58
    MTV Uutisextra

    Jyri Häkämies vaatii veroihin alennuksia – "Kasvukaasua"

  • 14.11.19:33
    MTV Uutisextra

    EK:n Häkämies linjaa etätöistä ja vaatii EU:n näppejä irti niistä – "Pitää paikallisesti päättää"

  • 9.11.20:00
    Propaganda

    Totuudella ei voi taistella valheita vastaan: Euroopassa totutellaan taas propagandaan ja valeuutisiin

  • 5.11.06:30
    Helsinki

    Kirja-arvio: Asiat eivät muutu, jos joku ei niihin tartu – nämä hahmot olivat muuttamassa Stadia