Vuonna 2013 kauneusihanteena pidetään tiukkaa ja treenattua kehoa. Kasvava fitness-innostus sotii kuitenkin perinteistä naisihannetta vastaan, toteaa tutkija Katariina Kyrölä.
Keskiaikainen kauneusihanne oli kapealanteinen ja pienirintainen nainen, renesanssin kauneusihanne suosi lihavaa naista. Kysymys oli rahasta. Laihan naisen katsottiin kertovan siitä, että perheen kaikki ruoka meni miesväen ruokkimiseen.
Toisen maailmansodan jälkeen 1950-luvulla kauneusihanne oli kotiäitityylinen. Kun miehet palasivat rintamalta kotiin, naisen paikka oli kotona. Naisihanne muistutti Marilyn Monroen kaltaista kurvikasta kaunotarta. Siroa ja laihaa Twiggyä ihailtiin sen sijaan 1970-luvulla, kun naisliike sai jalansijaa yhteiskunnassa.
Vielä nykyäänkin yhteiskunnalliset olot vaikuttavat siihen, mitä pidämme kauniina.
Vuonna 2013 kauneusihannetta määrittelee kurinalaisuus, tuumaa tutkija Katariina Kyrölä. Laiha ei enää riitä, sillä vartalon täytyy olla myös tiukka ja treenattu.
– Kauneusihanne koskee myös miehiä. Siinä mielessä kysymys on ikävästä tasa-arvosta, Kyrölä sanoo.
Kyrölä on tutkinut kauneuskäsityksiä myös väitöskirjatutkimuksessaan, jossa hän tarkasteli lihavan ruumiillisuuden esittämistä populaareissa nykymedioissa, ja sitä miten näissä esityksissä tuotetaan myös sukupuolittuneita, seksuaalisia, etnisiä ja ikäsidonnaisia valtasuhteita.
– Nimenomaan paino on se asia, jossa moni asia kulminoituu. Sen avulla tehdään johtopäätöksiä siitä, kuinka tehokas, laiska, työteliäs tai moraalinen ihminen on, Kyrölä selittää.
Kauneudella sosiaalista nousua
Kyrölä huomauttaa, että naisen vartaloa on kontrolloitu kautta aikojen. Aiemmin kontrolloiminen oli kuitenkin enemmän luokkasidonnaista.
– Agraariyhteiskunnassa naisen keho oli työtä tekevän naisen keho ja se sai olla rauhassa kauneusihanteilta. Naisen keholle oli silloin funktionaalinen tarve, Kyrölä selittää.
Nykyään esteettistä vartaloa markkinoidaan alemmille yhteiskuntaluokille väylänä nousta ylemmäs yhteiskunnassa. Ylemmille yhteiskuntaluokille vallalla oleva kauneusihanne on sen sijaan tapa säilyttää status.
Kontrolloinnilla voi kuitenkin olla pelottavia seurauksia. Muun muassa fasistinen ideologia kertoo karua tarinaa siitä, miten pitkälle kontrolloinnissa voidaan mennä. Ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella on syyllistytty hirmutekoihin.
Vapaus valita on silmänlumetta
Kyrölän mukaan nykyisiin kauneusihanteisiin vaikuttaa vahvasti myös kulutuskulttuuri, joka luo meille paineita olla tyytymättömiä itseemme.
– Tuotteita markkinoidaan tämän tyytymättömyyden poistoon, mutta tosiasiassa ne eivät poista tyytymättömyyttä, sillä muutenhan kulutuskulttuuri ei pysyisi voimissaan, Kyrölä sanoo.
Esimerkkinä Kyrölä mainitsee laihdutuskuurit.
– Tutkimusten mukaan 95 prosenttia laihdutuskuureista epäonnistuu. Silti kansalaiset ovat valmiita panostamaan niihin, tutkija sanoo.
Kapitalismi toimiikin Kyrölän mukaan varsin kaksijakoisesti. Meillä on vapaus tehdä valintoja, mutta vain tietynlaiset valinnat ovat sallittuja. Periaatteessa meillä on mahdollisuus olla halutessamme minkä näköisiä ja kokoisia tahansa. Tosiasiassa asia ei ole aivan niin yksinkertainen.
– Vartaloa luetaan tietynlaisena menestymisen symbolina. Laihdutuksen ihannointi on äärimmäisen vahvasti valloillaan, Kyrölä kertoo.
Vaikka soraäänet yleistä kauneusihannetta vastaan ovat kasvaneet, valtamediassa erilaisuutta näkee harvoin.
Fitness on muuttanut käsitystä heikosta sukupuolesta
Nykyistä fitness-innostusta Kyrölä pitää mielenkiintoisena ilmiönä, sillä se sotii perinteistä kauneuskäsitystä vastaan.
– Kehoihanne on suhteellisen kaukana siitä, mitä perinteisesti pidetään naisellisena vartalona. On tosi kiinnostavaa, että fitness-vartalossa painotetaan voimaa. Enää ei ole siis itsestään selvää, että nainen on heikompi sukupuoli, kuten evoluutiotutkijat ovat selittäneet, Kyrölä sanoo.
Fitness-innostusta voi tutkijan mukaan lukea toisaalta myös eräänlaisena versiona syömishäiriöisestä kehoideaalista. Kun kehoa rääkätään äärimmilleen, ei olla kaukana siitä, että koko elämä pyörii vartalon ympärillä.
– Niin kauan kun naiset kohdistavat katseensa vain vartaloonsa, he eivät kiinnitä huomiota tilan ottamiseen yhteiskunnassa, Kyrölä muistuttaa.
Lue myös:
AVA, Maarit Rasi
Kuvat: Shutterstock