Vanity Fair-lehden uusi kansikuva Hollywood-näyttelijä Margot Robbiesta, 32, on herättänyt kiivasta keskustelua. Näyttelijä poseeraa mekossa, joka paljastaa selkeästi erottuvat kylkiluut ja sisään vedetyn pyykkilautavatsan.
Lehteä on kritisoitu vääristyneen kehoihanteen ruokkimisesta. Osa pelkääkin, että äärimmäinen laihuus on tulossa takaisin muotikuvastoihin ja ihannoinnin kohteeksi.
The New York Post julkaisi marraskuun alkupuolella artikkelin, jossa enteiltiin trendin paluuta. Otsikko kuului: "Bye-bye booty: Heroin chic is back", eli vapaasti suomennettuna "heippa peppu, heroiinityttö on tullut takaisin".
"Heroiinityttö" eli heroin chic kuvaa etenkin 1990-luvulla ihannoituja piirteitä mallimaailmassa: korostunutta laihuutta, kalpeutta, tummia silmäpusseja ja androgyynistä olemusta. Ilmiöön liittyy tietynlainen pahoinvoinnin glamorisointi. "Heroiinitytön" olemus kuvaa huumeiden väärinkäyttöä ja syömishäiriöitä.
Kuuluisimpia tyylin edustajia olivat esimerkiksi huippumallit Gia Carangi ja Kate Moss.
Julkiset laihdutustempaukset huolestuttavat
Sosiaalisessa mediassa on kiinnitetty huomiota monen julkisuuden henkilön huomattavaan painonpudotukseen.
Viime kesäkuussa tosi-tv-tähti Kim Kardashian kertoi laihduttaneensa kolmessa viikossa lähes kahdeksan kiloa mahtuakseen edesmenneen näyttelijän Marilyn Monroen mekkoon. Laihdutustempaus sai vastaansa kritiikin aallon sekä sen epäterveellisyydestä että ikonisen mekon "pilaamisesta".
Muun muassa yhdysvaltalainen näyttelijä Lili Reinhart kritisoi Instagram-tarinassaan tempun olevan todella "vahingollinen".
"Kävellä punaisella matolla ja kertoa haastattelussa, kuinka et ole syönyt hiilihydraatteja viimeiseen kuukauteen… Vain mahtuaksesi typerään mekkoon?", hän kirjoitti.
Myös huippumalli Bella Hadidin viimeaikaiset esiintymiset ovat nousseet keskustelun aiheiksi. Osa nuorista tytöistä ja muotiharrastelijoista on tituleerannut mallin "it-girliksi" eli tämän hetken kauneusihanteita ja tavoiteltua elämäntyyliä ilmentäväksi tytöksi.
Hadidin i-D-lehden kansikuvahaastattelusta poimitusta äänitteestä on tullut TikTokissa trendi. TikTokissa on käytetty lähes 150 tuhatta kertaa, äänitettä jossa hän sanoo "My name, my name is Bella Hadid". Näissä videoissa pääosin nuoret naiset keikistelevät, vitsailevat tai meikkaavat, rinnastaen itsensä humoristisesti supermalliksi.
Osalla videoista on synkempi alavire. Niissä kuvattiin aterioiden väliin jättämistä tai pienen salaatin valitsemista pizzan sijaan, jotta voisi tuntea itsensä äärimmäisen hoikaksi Hadidiksi säännöstellessään rajusti syömistään.
Hadid on itse kertonut maaliskuussa kamppailleensa anoreksian, masennuksen ja ahdistuneisuuden kanssa. Hän kärsii kertomansa mukaan yhä "huonosta itsetunnosta ja kehodysmorfiasta”.
Lue myös: Lasten fitnesskisoja ei tule, mutta riittääkö se? Asiantuntija tyrmää nykymenon: "Tuntuu vähän tekopyhältä"
Yksipuoliset kehonormit ovat vahingollisia
Syömishäiriöihin erikoistunut psykologi Monica Ålgars pitää absurdina sitä, miten erilaiset kehot tuntuvat olevan eri aikoina muodissa.
– Sehän on ihan absurdi asia, että meidän pitäisi olla erilaisia eri aikoina. Kenenkään keho ei ole trendi. Olemme kaikki erilaisia, niin kuin meidän kuuluukin olla, hän sanoo.
Yhtenä syynä ilmiöön Ålgars pitää ulkonäköön ja hyvinvointiin liittyvää kaupallisuutta.
– Joku tienaa rahaa sillä, että olemme tyytymättömiä itseemme ja koko ajan yritämme muuttaa jotakin vartaloissamme. Etenkin nuorena saattaa olla aika herkkä sellaisille viesteille, että millainen "pitäisi" olla.
Viime vuosien aikana suomalaisessa media- ja mainoskuvastossa on otettu askeleita kohti monipuolisempaa kehokuvastoa. Enää näkyvyyttä eivät saa ainoastaan vaaleaihoiset, nuoret, laihat ja vammattomat kehot. Ålgars toivoo, että tästä kehityksestä pidettäisiin jatkossakin kiinni.
– Painotan median vastuuta siitä, millaista kuvastoa ylläpidetään. Jos näemme ainoastaan vaaleita ja hoikkia vartaloita, niin kyllähän se luo äärimmäisen yksipuolista kehonormia. Tämä altistaa epävarmuudelle ja tyytymättömyydelle.
Ålgars haastaa kyseenalaistamaan sitä, miksi kehoista ja ulkonäöstä puhutaan ylipäätään niin paljon. Hänen mukaansa olisi aika siirtyä kehoneutraaliuteen ja jättää ulkoinen arvostelu vähemmälle.
– Annettaisiin kehojen olla rauhassa ja mietittäisiin, mitä kaikkea muuta ihminen on. Kehon ei tarvitse olla trendi tai projekti.