Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan uskonnonopetus kaipaa uudistamista.
MTV:n Uutisextrassa vieraillut opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo, että koulujen uskonnonopetus kaipaa uudistamista.
Andersson pitää ongelmallisena, että tällä hetkellä oppilaiden osallistuminen uskonnonopetukseen riippuu siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan he kuuluvat.
– Nythän ei saa valita esimerkiksi elämänkatsomustietoa, jos kuulut evankelis-luterilaiseen kirkkoon, Andersson sanoo.
Opetushallitus pohtii parhaillaan eri vaihtoja uskonnonopetuksen uudistamiseksi.
Lue lisää: Mullistuuko uskonnonopetus Suomessa? Uusi työryhmä selvittää katsomusaineiden uudistamista
Andersson nostaa esille kaksi eri vaihtoehtoa. Ensimmäinen olisi kaikille yhteinen katsomusaine, johon yhdistettäisiin piirteitä sekä elämänkatsomustiedosta ja uskonnonopetuksesta.
– Etuna olisi, että silloin kaikki oppilaat saisivat tietoa eri uskonnoista, ja he saisivat samalla pohtia kysymyksiä, joita käydään läpi vain elämänkatsomustiedon tunneilla.
Toinen vaihtoehto olisi Anderssonin mukaan kaikille valinnainen järjestelmä.
– Jokainen saisi vapaasti valita riippumatta siitä, mihin uskonnolliseen yhteisöön kuulut.
Uskonnonopetus herättää keskustelua
Uskonnonopetuksen uudistamisesta on keskusteltu pitkään.
Keväällä opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi selvityksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhdistämistä yhdeksi oppiaineeksi. Selvitys ei esittänyt yhteistä katsomusainetta kaikille, mutta patisteli opetuksen uudistamiseen.
Andersson kertoo saaneensa paljon yhteydenottoja erityisesti suurimpien kaupunkien opettajilta ja rehtoreita.
– He näkevät järjestelmän hajanaisuuden, kun on moninaisista taustoista tulevia oppilaita, jotka kaikki menevät omiin ryhmiin.
Tällä hetkellä uskonnonopetus järjestetään sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu.
Samalla osa oppilaista ei Anderssonin mukaan tällä hetkellä saa lainkaan opetusta katsomusaineissa, eli uskonnossa tai elämänkatsomustiedossa.
– Jos vaikka kuuluu uskonnolliseen yhteisöön, jossa ei ole riittävästi oppilaita, tai jos vanhemmat kokevat, että annettu opetus ei vastaa harjoitettua katsomusta.
Andersson ei osaa arvioida, löytyykö uskonnonopetuksen uudistamiselle riittävästi poliittista tukea.
– Suora vastaukseni on, että en tiedä, miten eri puolueissa suhtaudutaan uskonnonopetukseen. Yritin käynnistää keskustelua jo keväällä, mutta oppositiopuolueet eivät halunneet lähteä parlamentaarisiin ryhmiin vaalikauden lopulla. Toivottavasti saamme yhteiskunnallista keskustelua nyt käyntiin, Andersson sanoo.
Andersson: Oppimistulosten laskun taustalla eriarvoistumista
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi eilen ensimmäistä kertaa sivistyskatsauksen, jonka mukaan vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa.
– Tässä on kyse on pidempiaikaisesta, 15-20 vuoden trendistä, Andersson sanoo.
Anderssonin mukaan tuloksia eivät selitä ainakaan yksistään esimerkiksi älypuhelimet, koulujen inkluusio tai uusi opetussuunnitelma.
– Itse nostaisin esille yhteiskunnan eriarvoistumisen. Heikosti pärjäävien osuus on noussut. Tulokset ovat laskeneet eniten sosioekonomisesti heikossa asemassa olevien oppilaiden kohdalla, Andersson sanoo.
Andersson on esittänyt kouluihin 200 miljoonan euron lisärahoitusta oppimisen tuen kokonaisuudistukseen.
Lue lisää: Andersson vaatii: Ensi hallituskaudella 200 miljoonaa euroa lisää rahaa koulujen inkluusion ongelmien ratkomiseen
– Koulutuksen resursointi on jäänyt pysyvästi heikommalle tasolle 90-luvun laman jälkeen, hän perustelee.