Opetusministeri Li Andersson (vas.) ehdottaa, että seuraava hallitus myöntäisi kouluille 200 miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) työryhmä julkaisi tänään ratkaisuehdotuksensa koulujen inkluusioon eli oppimisen tukeen liittyviin ongelmiin.
Koulujen inkluusio tarkoittaa, että kaikkien oppilaiden tulisi saada tarvitsemansa tuki oppimiseen lähtökohtaisesti lähikoulussa, eikä heitä tarvitsisi eristää erityisluokille.
Käytännössä opetuksen järjestämisestä vastaavat kunnat ovat kuitenkin käyttäneet inkluusiota säästökeinona, opetusministeri Li Andersson (vas.) totesi tänään raportin julkaisun yhteydessä.
Lue lisää: Opettajat tyrmäävät erityisluokkien vähentämisen MTV:n kyselyssä: "Nyt viimeistään pitäisi herätä"
– Sitä on toteutettu ilman riittäviä voimavaroja ja resursseja.
Anderssonin ratkaisuehdotus on, että seuraava hallitus myöntäisi kouluille 200 miljoonaa euroa lisärahoitusta oppimisen tuen kokonaisuudistukseen.
Kyse olisi pysyvästä vuosittaisesti lisärahoituksesta, joka kohdennettaisiin kunnille. Samalla tehtäisiin lakimuutoksia, joilla pyrittäisiin varmistamaan, että kunnat käyttäisivät rahat juuri oppimisen tukeen.
Lakimuutokset olisivat esimerkiksi erityisopettajamitoitus sekä tukimuotojen selkiyttäminen lakiin. Lisäksi tarvittaisiin toimenpiteitä ryhmäkokojen pienentämiseksi.
– Ensi vaalikaudella rahat ja lakimuutokset, se on näkemykseni. Nyt meillä on listaus siitä, mitä kaikkea laissa pitäisi muuttaa. Pohjatyö on tehty, ja nyt voidaan ryhtyä käytännön toimenpiteisiin.
Anderssonin mukaan konkreettisia toimenpiteitä ei ole voitu tehdä aiemmin, sillä tietoa lakimuutostarpeista ei ollut ennen kuin asiantuntijaryhmä julkaisi raporttinsa.
– Emme ole tienneet, mitä kaikkia lakimuutostarpeita on ollut. Siksi tämä asiantuntijatyö on tehty ensin.
– Lisäksi 200 miljoonan euron pysyvä lisärahoitus on niin mittava summa, että siihen pitää varautua jo hallitusneuvotteluissa. Sellaista rahasummaa on aika mahdoton opetusministerin neuvotella itselleen kesken vaalikauden.
OAJ ihmettelee hidastelua
Opetusalan ammattijärjestö OAJ kannattaa Anderssonin ehdottamia lakimuutoksia. Puheenjohtaja Katarina Murto kuitenkin ihmettelee, miksi poliitikot eivät ole jo aiemmin puuttuneet ongelmiin, joita OAJ on nostanut vuosien ajan esiin.
– Sitä voi vain hämmästellä. Kyllä meillä OAJ:ssa on ollut jo pidemmän aikaa tiedosa inkluusioon ja oppimisen tukeen liittyvät haasteet. Nyt ei pitäisi enää tehdä lisäselvityksiä vaan ratkaista ongelmia. Tietysti on erittäin hyvä, että raportti valmistui. Se antaa seuraavalle hallitukselle hyvät lähtökohdat siihen, että oppimisen tuki täytyy uudistaa.
– Lainsäädäntöä olisi voitu täsmentää jo tämän hallituskauden aikana oppimisen tuen osalta. Toki on ymmärrettävää, että nyt on eletty poikkeuksellisia aikoja.
Anderssonin mukaan hallitus on jo tehnyt toimenpiteitä, ja lisännyt opetuksen rahoitusta jo tällä vaalikaudella.
– Olen tehnyt kaiken sen, mikä on ollut tehtävissä hallituskauden aikana oppimisen tuen vahvistamiseksi. Olemme muuttaneet varhaiskasvatuslakia, luoneet oppimisen tuen rakenteen varhaiskasvatukseen, myöntäneet 250 miljoonaa tasa-arvorahoitusta opetusryhmien pienentämiseen määräaikaiselle rahoituksella, Andersson listaa.
Andersson toivoo, että 200 miljoonan lisärahoituksesta sovittaisiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Oppimisen tuen lisärahoitus on Anderssonin mukaan vasemmistoliiton kärkiteemoja ensi vaalikaudelle.