Lemmikkikauppa on maailman kolmanneksi tuottoisin laittoman kaupan muoto huume- ja asekaupan jälkeen.
Koirat ovat kuohuttaneet suomalaisia viime aikoina. Jos ne eivät hyökkäile sivullisten tai toisten koirien kimppuun, niitä kaupataan ainakin pimeästi netissä.
Useimmiten näillä kahdella asialla on yhteys. Esimerkiksi Helsingin poliisin rikoskomisario Anne Hietala arveli taannoin MTV:n haastattelussa, että niin sanottu pentutehtailu on lisännyt koirien aggressiivista käyttäytymistä.
Poliisi epäilee helsinkiläisnaista pentutehtailusta: 26 sairasta ja ulosteen tahrimaa koiraa jouduttiin lopettamaan – tarkasta, ostitko koirasi tältä naiselta. Katso myös video:
0:18
"Se on vakava ongelma Suomessa"
Pentutehtailulla tarkoitetaan koirien tai kissojen myytäväksi kasvattamista, jossa toimintaa ohjaa silkka rahallinen hyöty ohi eläinten oikeuksien, tarpeiden ja olosuhteiden.
Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan lemmikkikauppa on maailman kolmanneksi tuottoisin laittoman kaupan muoto huume- ja asekaupan jälkeen.
– Kyllä se on Suomessakin vakava ongelma, johon täytyy puuttua kaikin keinoin, kommentoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) asiaa MTV Uutisille.
Pitkä lista riskejä
Leppä luettelee pitkän listan pimeään koirakauppaan liittyviä riskejä: kansainvälinen rikollisuus, harmaa talous, laiton maahantuonti, ihmisiin tarttuvat sairaudet.
Pentutehtaissa kasvaneiden koirien alkuperästä on harvemmin tietoa, eikä niitä ole rekisteröity ihon alle laitettavan mikrosirun avulla.
Lisäksi niille on ominaista usein sisäsiittoisuus, mikä lisää sairauksien ja muiden ongelmien riskiä.
Koirien rekisteröinti pakolliseksi vuonna 2022
Uusi hallitusohjelma aikoo kuitenkin laittaa nettikaupan ja pentutehtailun kuriin. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö linjasi talvella, että koirien rekisteröinti tulisi Suomessa pakolliseksi vuonna 2022.
Tällä hetkellä Suomen noin 700 000:sta koirasta yli 100 000 on rekisteröimättömiä, eli niitä ei löydy Suomen Kennelliiton tietokannasta.
– On syytä epäillä, että merkittävä osa rekisteröimättömistä koirista on juuri pentutehtaista tulleita ja laittomasti maahantuotuja koiria, arvelee Kennelliiton varapuheenjohtaja Tuula Laitinen.
Kaikkien rekisteröimättömien kohdalla ei kuitenkaan ole syytä epäillä laittomuuksista. Laitinen muistuttaa, että yksi osa rekisteröimättömistä on ”ihan tavallisia sekarotuisia”.
– Toinen osa koostuu ulkomailta pelastetuista rescue-koirista, joiden huolenpito tapahtuu muuta kautta.
Kennelliitto on yksi hallituksen yhteistyötahoista, jonka kanssa pentutehtailulakia on pyritty edistämään.
Kansainvälistä eläinkauppaa pitäisi valvoa paremmin
Pentukaupan hallitseminen on vaikeaa juuri sen kansainvälisten ulottuvuuksien takia. Kennelliiton Tuula Laitisen mukaan suurin osa tuontipennuista tulee Venäjältä ja Baltiasta.
– Koirat saattavat tosin olla lähtöisin vieläkin kauempaa, kuten esimerkiksi Romaniasta.
Osa pentukauppamaista kuuluu Euroopan unioniin, mikä lisää mahdollisuuksia ainakin muodollisille yhteissäädöksille.
Ministeri Jari Leppä kertoo, että asian kansainvälisiä ulottuvuuksia selvitetään yhteistyössä useiden viranomaistahojen kanssa.
– Kennelliiton lisäksi uudistuksia ovat olleet pohtimassa esimerkiksi tulli, poliisi ja terveysviranomaiset. EU:n tasolla asiaa on käsitelty hyvinvointifoorumin alaryhmissä. Se yrittää tarttua juuri eri maissa tapahtuvaan nettikauppaan.
Konkreettiset keinot ovat kuitenkin toistaiseksi vähissä, mikä kertoo ongelman laajuudesta. Tuula Laitinen puhuu niin sanotusta vahvan tunnistautumisen rekisteristä, johon kirjauduttaisiin pankkitunnusten kaltaisella tunnisteella.
– Sitä kautta myyjien taustoja ja luotettavuutta voisi valvoa helpommin. Mutta tällaisen valmistelu on hyvin alkuvaiheessa.
"Ei kannata lähteä hellyttäviin tarinoihin mukaan"
Suomessa kaupataan laittomia pentuja tuhansittain joka vuosi.
Ne ovat usein asianmukaisesti myytäviä koiria merkittävästi halvempia: jos kasvatettu rotukoiranpentu maksaa Suomessa reilun tonnin, myydään pentutehtaasta tullut eläin puolet halvemmalla, eli muutamalla sadalla.
Kennelliiton Tuula Laitinen kehottaa koirien ystäviä valppauteen.
– Ikinä ei pitäisi ostaa koiraa hetken mielijohteesta. Myöskään kaikki rodut eivät välttämättä sovi kaikille: on myös myyjän vastuulla arvioida, onko potentiaalinen ostaja kyvykäs ylläpitämään tiettyjä koiria.
Samaa mieltä on ministeri.
– On valitettavaa, että hellyttäviltä vaikuttaviin tarinoihin lähdetään helposti mukaan. Jos kauppaa lähdetään tekemään kiireellä ilman asianmukaisia todistuksia, kyllä silloin pitäisi hälytyskellojen soida, Leppä sanoo.
Rangaistus myös ostajalle?
Leppä ei kuitenkaan osaa vielä arvioida, tulisiko laittomien koirien ostajillekin asettaa tulevaisuudessa sanktioita.
– Juuri tällaisia asioita työryhmämme selvittää.
Uusi eläinsuojelulaki oli viime kaudella sidottu maakuntauudistukseen. Kun se kaatui, jämähti myös eläinlain valmistelu. Tällä kertaa jumiutumisen pelkoon ei ole ministerin mukaan aihetta.
– Asiat on kirjattu hallituspohjaan hyvin selkeinä. Lakiesitys tuodaan normaaliin tapaan käsittelyyn, ja sitä pyritään ajamaan eteenpäin niin ripeästi kuin mahdollista.