Ruokaviraston koirarekisteristä on kaavailtu apua pentutehtailun jarruttamiseen, mutta siihen liittyy myös tekijä, joka saattaa edesauttaa pentutehtailijoiden toimintaa.
Pentutehtailu on yleistynyt Suomessa ja etenkin koronavuosien koirabuumi sai rahan perässä olevat koirien kasvattajat teettämään pentuja kiihtyvissä määrin.
– Maailmalla pentutehtailu on iso harmaantalouden "bisnes" ja Suomeenkin päätyy ulkomailta pentutehtailtuja koiria, kertoo Kennelliiton hallituksen jäsen ja kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Molli Nyman.
– Saamme viranomaisrekisteriin tiedot siitä, kenen kautta kulkee paljon koiria ja viranomaistoimintaa voidaan tarvittaessa kohdentaa, Jääskeläinen kertoi tuolloin.
Ruokaviraston koirarekisteriin ilmoitetaan koiran sukupuoli, nimi, ikä, syntymäaika ja sukupuoli. Myös koiran haltijan tiedot on ilmoitettava, ja rekisteröinnin lisäksi koira tulee merkitä mikrosirulla.
Koirarekisteri antanut pentutehtailijoille legitimiteettiä
Kennelliiton Molli Nyman tuo kuitenkin esille, että joissain tapauksissa koirarekisteri voi jopa edesauttaa pentutehtailijoiden toimintaa Suomessa.
– Rekisteri on ehkä antanut tehtailijoille jonkin verran legitimiteettiä, kun he voivat nyt myydä pentuja tahallisesti väärillä mielikuvilla.
– Eli pentutehtailija voi ilmoittaa koiran myyntiin kertoen, että eläin myydään rekisteröitynä, rokotettuna ja eläinlääkärin todistuksen kanssa, mutta rekisteröity tarkoittaakin ruokaviraston rekisteriä, eikä Kennelliiton rekisteriä, johon koirien myynti-ilmoituksessa on perinteisesti viitattu.
Nymanin mukaan etenkin kokemattomalle koiran ostajalle kertomus siitä, että koira on rekisteröity, voi luoda suoraan mielikuvan luotettavasta koiran kasvattajasta.
Koirarekisteri on hyvä apuväline viranomaisille, mutta ei koiran ostajalle
Nymanin mukaan Ruokaviraston koirarekisteri on hyvä työväline viranomaisille, mutta koiran ostajalle se ei anna tärkeää lisätietoa kasvattajasta tai ostettavan koiran sukuhistoriasta tai terveystiedoista.
– Koirarekisteri on haltijarekisteri, josta käy ilmi, kenen hallussa tietyllä mikrosirulla sirutettu koira on. Viranomaisille se on keino valvoa hyvin laajamittaista kasvatusta eli jos yksi kasvattaja koko ajan rekisteröi sinne uusia pentuja, voidaan pohtia olisiko valvonnalle tarvetta.
– Koirien rekisteröiminen Kennelliiton rekisteriin on vapaaehtoista, mutta sieltä näkee, kuinka paljon kasvattajalla on ollut pentueita, millaisia terveystutkimuksia kasvattaja on koirilleen tehnyt sekä millaisia tuloksia koirat ovat terveystarkastuksissa saaneet.
Muita koiran hankintaa harkitsevalle oleellisia tietoja ovat Kennelliiton rekisteristä löytyvät tiedot siitä, kuinka monta pentuetta tietty emä on kaikkiaan tehnyt ja koska se on edellisen kerran pennutettu.
– Narttuahan ei saa pennuttaa jokaisista juoksuista, Nyman kertoo.
Nyman huomauttaa, että tietenkin myös pentutehtailijat voivat rekisteröidä koiriaan Kennelliiton rekisteriin.
– Silloin pennun ostaja näkee kasvattajan toiminnan laajuutta ja myöskin pennutustiheyttä, eli se voi johtaa myös toiminnan paljastumiseen.
