Jos vetää ikkunan kiinni ja verhot eteen, ei näe mitään. Jos avaa ikkunan, näkee sen mitä on ikkunan edessä. Mutta jos menee ulos asti, niin näkee vähän pitemmälle ja silloin näky on erilainen kuin omien seinien sisällä tai omalla etupihalla, kirjoittaa Markus Leikola MTV Uutisten kolumnissaan.
Maailmanpankin laskelmien mukaan koronakriisi on pahin isku kansainväliselle kaupalle sitten vuoden 1929 pörssiromahduksen. Kokonaiselta mantereelta, Afrikalta, korona katkaisi 25 vuoden yhtäjaksoisen nousukauden. Yhtä isoja yksilönvapauden rajoitustoimia ei Euroopassa ole nähty sitten toisen maailmansodan.
Kriisi ei ole ohi, mutta aivan kuten maailmansodatkin ja muut saman mittaluokan tapahtumat, sen toinen ja kolmas vuosi ovat kukin erilaisia kuin ensimmäinen.
Jotain varmaa voidaan jo sanoa: maailmantalouden suurvallaksi jo aiemmin kovalla ryminällä pyrkinyt Kiina selviää voittajana. Kaikki muut tulevat olemaan vieläkin aiempaa riippuvaisempia Kiinasta, jonka ykköstavoite on turvata jättiväestön riisikulhojen täyttöaste ainakin seuraavat kolmekymmentä vuotta ainakin vallankumouksen satavuotisjuhliin 2049 ja mielellään sen ylikin.
Tekoäly ja digikontrolli pitävät huolta sekä kansalaisten että suuryritysten kytkemisestä tiiviisti puolueen kontrolliin, mutta vain talouskasvu varmistaa kasvavan keskiluokan pysymisen passiivisena. Sen vuoksi kiinalaiset ovat koko korona-ajan olleet aktiivisia fossiilienergiatalouden jälkeisiä raaka-aineita tuottavassa Afrikassa, sen vuoksi kiinalaiset ovat kiinnostuneet niin Kemijärven lentokentästä kuin meidän yksityisyydestämmekin.
Joe Bidenin hallinto on päättänyt pitää huolen, että maailman peruskivien uudelleenjärjestämisessä Yhdysvallat ei putoa kelkasta. Elvytys koostuu käsittämättömän suurista paketeista: 1 600 miljardia ensiapua, 1 700 miljardia infrastruktuurin parantamiseen sekä työllisyyteen sekä 1 500 miljardia perheille. New Deal 1930-luvulla kalpenee tämän rinnalla.
