Vuosi 2023 Helena Petäistön silmin: Maailmanlaajuinen lama vaanii, Yhdysvallat hylkää Trumpin – lännen pidettävä lupauksensa Ukrainalle

Nyt, kun takana on kirjaimellisesti annus horribilis, hirvittävä vuosi, kuuluu Euroopan johtajien uuden vuoden puheissa varovaisen optimistinen ääni. Oli siihen sitten aihetta tai ei, niin tuskinpa vuosi 2023 on ainakaan kovin paljon kulunutta vuotta pahempi, kirjoittaa MTV Uutisten monivuotinen Euroopan-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö.

Varsinkin tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa: Kukapa olisi ikinä uskonut vuosi sitten, että 70 rauhallisen vuoden jälkeen Euroopassa syttyy täysmittainen sota. Mutta tinanvalantaperinteen mukaisesti tänään on tapana ottaa riski ja katsoa, mitä Euroopassa ja muualla maailmassa voidaan tulevalta vuodelta odottaa.

Macron valoi uskoa

Ranskan presidentti Emmanuel Macron valoi uskoa energiakriisistä selviämiseen ja energiariippuvuudesta pois pääsemiseen, Ranskan talouskasvun, muita alhaisemman inflaation ja ennätysalhaisen työttömyyden jatkumiseen.

Hän ennusti maalle myös hyvää koronatilannetta, mutta sillä ehdolla, että kansalaiset muistavat pitää turvavälit ja maskit, tuulettaa sisätiloja sekä käydä testeissä ja rokotuksissa. Samalla hän tähdensi, että tästä päivästä lähtien myös Ranska vaatii Kiinasta maahan tulevilta koronatestin.

Macron korosti Euroopan roolia ja sen vahvistamisen välttämättömyyttä tänäkin vuonna: -Itsenäisen Ranskan paikka on Euroopassa, sillä 27 maata yhdessä on vahvempi. Hän osoitti kunnioitustaan ukrainalaisten urhoollisuudelle ja lupasi Ranskan tuen aina siihen asti kunnes Ukraina voittaa. Ukrainan häviön mahdollisuus oli poissuljettu.

Scholz näki vuodessa hopeareunuksetkin

Saksan liittokansleri Olaf Scholz puolestaan muistutti, ettei vuosi 2022 ollut ihan ilman hopeareunuksia, sillä hänen mielestään sitä voi nimittää myös vahvuuden ja koheesion vuodeksi: Putinin hyökkäyssota ei saanut Eurooppaa eikä Natoa hajalle eikä Saksan energiahuolto murtunut, hän korosti.

Kova vuosi teki Scholzin mukaan Saksasta myös aiempaa inhimillisemmän, ja kun saksalaiset totta kai jatkavat kovan työnteon perinnettään, Scholz näkee tulevaisuuden turvallisena niin, ettei ketään kaveria jätetä. Luvassa on apupaketteja, verohelpotuksia sekä sähkön hintakatto. Macronin tavoin Scholz lupasi urhoolliselle Ukrainalle Saksan tuen jatkumista kuitenkaan Ukrainan voittoa ennustamatta.

Rohkeimmat ennustukset tulivat tyylilleen uskolliselta Boris Johnsonilta. Vaikkei Britannian entinen pääministeri voinutkaan enää esittää näkemyksiään Downing Street 10:n arvokkaan työpöydän takaa, hän antoi hiustensa harottaa somessa ihan entiseen tapaan ja ennusti reippaasti, että inflaatio jatkaa laskuaan, Kiina selviää koronasta ja Vladimir Putin häviää sodan Ukrainaa vastaan.

Ylipäätään Johnson valoi uskoa siihen, että vuosi 2023 on huomattavasti parempi kuin vuosi 2022.

No niin, ehkä nyt voikin varovasti todeta, että ei Ukrainan voitto ole enää ihan täysin poissuljettu. Ansioituneesti ja selkeäsanaisesti meitä suomalaisia kartalla pitävä kenraalimajuri Pekka Toveri toppuuttaa muistuttamalla, että sota on mahdoton voittaa ilman modernia panssarivaunukalustoa.

Mutta nyt, kun Ukraina on ollut niskan päällä viimeiset kuusi kuukautta, alkaa jo toivo herätä, että länsi alkaisi sellaista vihdoin Ukrainalle toimittaa, ainakin lupauksia on kuulunut. Venäjä puolestaan on menettänyt yli puolet panssarivaunuistaan, eikä sillä ole moderneja taistelujärjestelmiä käytössään.

Sillä saattaa kyllä olla vielä 300 000 miestä tykinruoaksi reservissä, mutta saako se uuden porukan koulutetuksi ja aseistetuksi? Sotakalusto alkaa joka tapauksessa olla vähissä ja sekin vanhanaikaista.

Venäjä ei ole myöskään edennyt minnekään viime kesäkuun jälkeen. Putin ei saa ulkopuolista apua juuri mistään, kun taas Volodimir Zelenskyin takana on laaja kansainvälinen koalitio, joka edustaa 62 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Kunhan vain viimeinkin toimittaisivat Ukrainan tarvitsemaa kalustoa.

Trumpista halveksimansa luuseri

Hyviä näkymiä vuonna 2023 voi olla odotettavissa Atlantin takaa, sillä vaikuttaa siltä, että amerikkalaiset ovat kuin ovatkin valmiita kääntämään viimeinkin sivua ja hylkäämään Donald Trumpin tekemällä tästä juuri sellaisen luuserin, joita hän on aina halveksinut.

Trumpin väitteet siitä, ettei hän muka olisi koskaan hävinnyt presidentinvaaleja, alkaa menettää uskottavuuttaan jopa kaikkein sinnikkäimpien salaliittoteorioihin uskovien joukoissa, ja hänen itsepäinen strategiansa tuupata populistiehdokkaita edustamaan republikaaneja välivaaleissa kääntyi lopulta  häntä vastaan niin, että demokraatit pitivät vastoin kaikkia odotuksia senaatin hallussaan. Vähemmästäkin alkaa auktoriteetti murentua.

Nyt, kun edessä häämöttävät mahdolliset oikeudenkäynnit veropetoksista ja kun parlamenttikomitea päätyi murskaavaan lopputulokseen Trumpin roolista Capitolille kohdistuneessa hyökkäyksessä, alkavat republikaanipuolueen tapit ottaa viimeinkin etäisyyttä puolueensa häirikköön, ja hänen ehdokkuutensa vuoden 2024 presidentinvaaleissa voi jäädä vain haaveeksi.

Silloin Eurooppa voisi huokaista helpotuksesta, vaikka Floridan kuvernööriä Ron DeSantisia, jonka odotetaan ilmoittautuvan kisaan ensi kesänä, voidaan pitää trumpismin uutena, mutta onneksi kalpeampana versiona.

Kaataako inflaatio sulttaanin?

Hyviä uutisia Euroopalle, Natolle ja etenkin Suomelle saattaa tulla lähempää, sillä toivoa on, että Turkin sulttaani Recep Tayyip Erdogan kaatuisi viimeinkin tämän vuoden vaaleissa. Tosin hänen kaatumistaan on ennustettu jo lukuisia kertoja aiemminkin useissa vaaleissa sitten hänen valtaannousunsa vuonna 2002.

Mutta tällä kertaa hänen asemansa vaikuttaisi olevan erityisen  uhattuna, sillä yli 80 prosentin inflaatio panee turkkilaisten sietokyvyn kovalle koetukselle. Tosin toivoa häviöstä himmentää se, että sen jälkeen, kun Erdogan pani vaarallisimman vastustajansa, Istanbulin arvostetun kaupunginjohtajan, Ekrem Imamoglun, telkien taakse, ei kovaotteista Erdogania vastassa ole ketään muuta läheskään yhtä karismaattista ehdokasta.

Iranin vallankumous ei hyydy

Samanlaista varovaista toiveikkuutta herättää tänä vuonna myös Iranin hallinnon hauraus. Siitä saa kiittää niitä tuhansia rohkeita iranilaisnaisia, jotka ovat heittäneet huntunsa hiivattiin ja joita iranilaismiestenkin enemmistö nyt kannattaa. Syyskuusta asti jatkunut vastarinta sen jälkeen, kun maan siveyspoliisi surmasi huntuaan ”väärin” kantaneen nuoren naisen, uhkaa nyt koko Iranin hallinnon olemassaoloa. Vain suostumalla luopumaan keskeisestä opinkappaleestaan,  huntupakosta, voi patavanhoillinen johtokööri, vielä pelastaa nahkansa.

Kaikki riippuu siitä, jatkavatko naiset rohkeaa taisteluaan huolimatta pelottelusta, jota korruptoitunut hallinto on heitä kohtaan harjoittanut jo 40 vuoden ajan. Nykyhallinnon ainoa pelastus saattaa kuitenkin olla se, ettei näköpiirissä ole poliittista voimaa, joka voisi nousta nykyisen tilalle. Mutta murtumia alkaa näkyä jo hallinnossa, joten toivoa parempaan on.

Kiinalla kirittävää

Entä Kiina koronan jälkeen? Jättimaan talouskasvun näkymät ovat tähän asti olleet huonommat kuin koskaan ja pysyneet jäljessä muista Aasian maista. Kolmen vuoden ankaran koronasulun ja valvonnan jälkeen tehty äkillinen täyskäännös koronapolitiikassa, vaikka maan rokotekattavuus ei ole kunnossa, on aiheuttanut maassa tartuntojen suoranaisen räjähdyksen. Miten se vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja talouden rattaiden pyörimiseen, on vielä epäselvää.

Ankarat rajoituksethan ehtivät painaa teollisuustuotannon, kulutuksen ja työllisyyden alas. Nyt rajoitusten kaaduttua Kiina tähtää optimistisesti talouskasvunsa nostamiseen suurella harppauksella, ja kaaoksesta huolimatta analysoijat ennustavat sen nousevan tänä vuonna noin viiteen prosenttiin.

Lama

Mutta ennen kuin Kiinan talous lähtee uuteen nousuun, voi vuosi 2023 merkitä lamaa maailmantaloudessa. Inflaation peikko tuskin poistuu tarpeeksi nopeasti, ja se ehtii aiheuttaa rahapolitiikan tiukentamista ja jarruttaa taloudellista toimintaa kaikkialla. Ukrainan sota lisää vielä epävarmuutta. Kansainvälinen valuuttarahasto ennusti hiljattain maailman kasvuluvun alenevan tänä vuonna ja jäävän alle kahden prosentin kahdella peräkkäisellä vuosikolmanneksella, mikä käytännössä merkitsee siis lamaa.

Jos uusia, yllättäviä geopoliittisia shokkeja ei ilmaannu, energian hinnannousun aiheuttaman yleisen hintojen nousun pitäisi rauhoittua kevään korvalla. Mutta jos niin onnekkaasti ei syystä tai toisesta tapahdu, vaan hinnat nousevat samaan tahtiin kuin kuluneena vuonna, ovat länsimaat pahassa pulassa. Jopa yleensä rauhallisessa Britanniassa lakkoillaan nyt ja puhutaan hintakriisistä. Palkkoja pitäisi siis nostaa, mutta onko se yrityksille mykytilanteessa mahdollista?

Ja jos se tehdään, vaarana on hintojen ja palkkojen nousukierre, ja sitähän keskuspankit pelkäävät kuin ruttoa, sillä korkoja pitäisi taas nostaa. Sitten vaarana olisi jo talouskriisi ja sen jälkeen sosiaalinen kriisi ja pahimmassa tapauksessa poliittinen kriisi.

Jos Maan meno ahdistaa, katse taivaalle

Boris Johnsonin uuden vuoden viesti oli kehotus uskaltaa unelmoida. Tähän saakka siltä höyrypäältä on yleensä pitänyt sulkea korvansa, mutta yksi seikka alkavana vuonna antaa tilaa unelmille. Jos tällä planeetalla tulee tukalaa, kannattaa katsoa tähtitaivaalle. Luvassa on nimittäin peräti kolme avaruusseikkailua vuoden sisällä. Euroopan avaruuslaitoksen seuraava suurprojekti vie Juice-luotaimen tutkimaan Jupiteria ja kolmea muuta planeettaa. Juicen tutkimusmatkat tekee erityisen jännittäväksi se, että kaikkien neljän planeetan pinnalla tai pinnan alla on valtameren verran jäätynyttä vettä, siis elämän edellytyksiä.

Amerikkalainen luotain Osiris Rex puolestaan palaa tänä vuonna tutustumiskäynniltään kaukaisella asteroidilla. Sieltä odotetaan myös mahdollista lisätietoa elämän alusta.

Toinen eurooppalainen suurprojekti, avaruusteleskooppi Euclid puolestaan lähtee matkaan kohti pistettä, josta pitäisi löytyä tietoa universumin laajentumisen vauhdittumisesta ja sen alkulähteestä, kuuluisasta mustasta aukosta. Ukrainan sota pääsi sotkemaan alkuperäisiä kaavailuja eli luotaimen lähettämistä matkaan venäläisellä kantoaluksella, Sojuzilla. Nyt lähtö tapahtuu amerikkalaisella SpaceX Falconilla.

Entä mikä oli Ukrainan presidentin viesti? Sometervehdyksessään Zelenskyi kysyy, toivooko joku ihmeitä ja vastaa, että Ukraina luo ihmeet itse. Zelenskyin sanoin hänen ainoa oma toiveensa ei toteudu ihmeen kautta, vaan työllä, taistelulla, keskinäisellä avunannolla ja inhimillisyydellä.

Toivottavasti ne ilotulitukseen varatut rahat menivät tänä vuonna Ukrainalle.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja