Leikkaukseen voi päästä myös jonottamatta – ylilääkäri: ”Viivästynyt leikkaus voi heikentää toimenpiteen lopputulosta"

Koronaviruspandemian myötä kiireetöntä leikkaushoitoa tarvitsevat saattavat joutua jonottamaan hoitoon pandemia-aallon laannuttua hyvän tovin. Tavallisessa arjessa hoitotakuun ansiosta potilas on voinut luottaa siihen, että leikkaushoitoon pääsee aina kohtuullisessa ajassa. Käytännössä esimerkiksi tutkimuksessa todetun leikkaushoitoa vaativan nivelrikon vuoksi leikkaukseen on päässyt kuuden kuukauden sisällä.

Valmiuslain tarkoittaman poikkeustilan aikana voidaan kuitenkin keventää lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestämisvastuuta hoitotakuun osalta. Pihlajalinna Laser Tilkan ylilääkäri ja ortopedian erikoislääkäri Tatu Mäkinen arvioi, että pandemian ensimmäisen aallon jälkimainingeissa leikkausta odottavien potilaiden hoidon selvittely tulee olemaan terveydenhuollolle iso haaste.

– Kunnallisen puolen leikkausjonot tulevat ryöpsähtämään turhankin pitkiksi. Tilanne on potilaan kannalta murheellinen: leikkaushoito siirtyy hamaan tulevaisuuteen, eikä tiedetä tarkkaan, milloin toimenpide pystytään toteuttamaan, toteaa Mäkinen.

Kunnallisella puolella on keskitytty pandemian vuoksi kiireelliseen hoitoon. Toistaiseksi kunnallisen sairaanhoidon peruuttamat kiireettömät leikkaukset eivät ole näkyneet yksityisen lääkärikeskuksen Pihlajalinnan vastaanotolla, mutta Mäkinen arvioi sen ajan olevan vielä väistämättä edessä.

– Ajanvarausvastaanotot tulevat meillä varmasti täyttymään potilaista, jotka lähtevät etsimään toista reittiä hoidon toteutukselle pitkittyvien jonojen vuoksi.

Oireita ei kannata pantata, vaan hakeutua ajoissa hoitoon

Oireiden selvittämistä saatetaan koronapandemian aikana pantata ja siten vältellä lääkärin vastaanotolle menoa. Kansansairaudet eivät kuitenkaan vähene koronapandemian takia: hoitoon on syytä hakeutua edelleen, jos sitä tarvitsee. Mäkinen muistuttaa, että monessa kiireettömässäkin tapauksessa hoidon viivästyminen voi kääntyä ikävällä tavalla potilasta vastaan.

– Ihmisten pitäisi lähteä ajoissa hakemaan apua vaivoihinsa poikkeustilanteessakin. Tarpeellisen leikkaushoidon viivästyminen voi hidastaa toipumista ja vaikuttaa peruuttamattomalla tavalla lopputulokseen.

Esimerkiksi lonkkanivelrikko ei vaadi kiireellistä hoitoa, mutta ajan kuluessa nivelrikko voi hiljalleen vahingoittaa luustoa niin, että hoito on myöhemmin teknisesti hankalampi toteuttaa. Tästä kärsii vain potilas.

– Mielestäni nyky-yhteiskunnassa tilanteet, joissa leikkausjonossa potilaan tilanne vaikeutuu niin paljon, että se vaikuttaa hoidon lopputulokseen, pitäisi pystyä estämään. Nykyisellään hoidamme kalliita jälkitauteja myöhemmin.

Mäkinen muistuttaa erityisesti kahta potilasryhmää huolehtimaan oireidensa tutkituttamisesta myös koronapandemian aikana. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien lihasten toimintakyky heikkenee ajan myötä, mikä voi hidastaa ja heikentää toipumista, kun leikkaushoitoon lopulta pääsee. Toisen ryhmän muodostavat erilaiset iho- ja pehmytkudosmuutokset, kuten luomet ja kyhmyt.

– Niistä ei nimittäin koskaan tiedä, mitä ne ovat, ellei niitä tutki. Riskit voivat nyt realisoitua, että jokin muutos jää omaehtoisesti huomaamatta ja osoittautuu myöhemmin pahalaatuiseksi. Silloin on hukattu aikaa, mikä voi vaikuttaa jopa ennusteeseen. Tämä huolettaa kaikkein eniten, Mäkinen sanoo.

Kiireettömään leikkaushoitoon jopa muutamassa viikossa

Pihlajalinnan toimipisteissä ympäri Suomen vastaanottotilat on järjestetty niin, että koronaepäilypotilaat hoidetaan erillisellä infektiovastaanotolla muista potilaista. Myös terveenä vastaanotolle voi siten saapua turvallisin mielin hygieniaohjeistuksia noudattaen.

Pihlajalinnassa ajan voi varata myös etävastaanotolle ilman lähetettä. Digiloikkaan vauhdittaneet etävastaanottoajat ovat olleet nyt suosittuja, vaikka lähivastaanottoa se ei Mäkisen mukaan koskaan voi täysin korvata.

Tällä hetkellä osa kiireettömään leikkaushoitoon jonottaneista potilaista on perunut leikkausaikojaan. Lääkäriliiton viesti on kuitenkin ollut se, että varattua aikaa kiireettömään leikkaukseen tai perussairauden kontrollikäynnille ei kannata nyt perua.

– Leikkaukseen voi tulla normaalisti, kunhan on ehdottomasti terve. Jos on ylähengitystieoireita tai esimerkiksi koronaviruksen oireisiin kuuluvia vatsaoireita, niin leikkaus tulee siirtää. Kaikki toimet ovat potilaan omaksi turvaksi, mutta myös meidän henkilökuntamme ja muiden potilaidemme. Olemme tässä asiassa erittäin tarkkana.

Pihlajalinnassa kiireettömään leikkaukseen voi päästä jo muutamassa viikossa. Vaivoilleen voi siten saada tarvitsemansa hoidon nopeasti ja asian pois mieltä vaivaamasta poikkeusaikanakin. Leikkaushoidon olennainen osa on kuntoutuminen, mitä toteutetaan Pihlajalinnassa kokeneiden fysioterapeuttien toimesta edelleen. Näin huolehditaan siitä, että leikkauksesta toivutaan ja arkeen päästään palaamaan mahdollisimman helposti.

– Meillä toimii todella hyvin leikkauksen jälkeinen kuntoutusprosessi, mikä on hyvin tärkeää työkyvyn ja harrastusten pariin palaamisen takia, Mäkinen sanoo.