Leijonien tunnollisin fani päräyttää prätkällä Minskiin – 33. kisat paikan päällä

– Rakkaudesta lajiin, Karjalainen tiivistää.

Jääkiekko ja sitä ympäröivä maailma olivat kovin erilaisia vuonna 1978, kun Karjalainen teki ensimmäisen MM-matkansa Prahaan. Neuvostoliitto oli tietenkin maailmanmestari, Suomi oli seitsemäs ja päihitti A-sarjassa vain Itä-Saksan, vaikka kisat alkoivatkin sensaatiomaisella voitolla Kanadasta.

– Alkuvuosina menimme kisoihin usein vasta jälkimmäisellä viikolla, jolloin maajoukkue tuli usein jo kentällä vastaan, Karjalainen naureskelee.

MM-kisoista väliin ovat sen jälkeen jääneet vain vuosien 1983 ja 1993 kisat työvelvoitteiden takia. MM-kisoja ei pelattu olympiavuosina 1980, -84 ja -88. Olympialaisista Karjalainen oli paikalla Torinossa 2006, jolloin Suomen kenties kovatasoisin joukkue hävisi finaalissa täpärästi Ruotsille.

Katkeria Ruotsi-tappioita tai muitakaan ei liiemmin muistella. Maailmanmestaruuksien (1995 ja 2011) lisäksi erityinen hetki on jäänyt Karjalaisen mieleen seitsemän vuoden takaa.

– Moskovassa 2007 15 000 ihmistä huutaa Rossija; halli hiljeni täysin, kun Mikko teki maalin.

Suomi ylsi tuolloin MM-finaaliin Mikko Koivun jatkoaikamaalilla välierässä Venäjää vastaan.

Jääkiekolla sakot kumoon Kanadassa

Seuraavana vuonna Karjalainen toteutti haaveensa. Hän pääsi MM-matkalle Kanadaan, jossa jääkiekkoa hengitetään. Vetoamalla jääkiekkoon saa ylinopeussakotkin peruttua.

– Yritin siinä selittää, että olemme matkalla peliin. Poliisi kysyi, mistä maasta olemme kotoisin. Vastattuamme, että Suomesta, hän kertoi asuneensa (ex-kiekkoilija) Iiro Järven naapurissa ja kehui paljon suomalaisia. Kun kysyin, että voiko hän kirjoittaa sakon nopeammin, ohjasi hän meidät vain oikealle tielle kohti hallia.

Pitkä ura Leijona-fanina on tuonut myös joukkueenjäsenet tutuksi.

– Vuonna 1994 oltiin huoltajan apuna kantamassa tavaroita. Erikoiset kisat, Ranska-USA-pelissä oli paikalla enemmän toimitsijoita kun katsojia, Karjalainen kertaa Italiassa pelattuja kisoja 20 vuoden takaa.

Karjalainen yhdistää MM-kisoissa kaksi rakasta harrastustaan taittamalla matkan moottoripyörän selässä. Tämä perinne alkoi vuonna 2004 ja taukosi vain Venäjän ja Kanadan kisojen ajaksi.

Takatalvi sai savonlinnalaisen tällä kertaa varuilleen, mutta lähtöaamuna aurinko paistaa ja tie on kuiva. Tietoa reitistä on kartoitettu muun muassa Valko-Venäjällä matkaa taittavilta rekkakuskeilta. Perillä on tarkoitus olla torstai-iltana.

– Huonoa keliä on luvattu matkalle, joten yövymme jo ennen (Liettuan) Vilnaa.

SaPKo-perheen pää

Karjalaisen perheen jääkiekkoelämä ei ole rajoittunut vain kisakatsomoihin. Karjalaisen vaimo on hoitanut Savonlinnan ylpeyden SaPKon kioskia, poika on pelannut SaPKossa, tyttäret ovat olleet toimitsijoita, ja kuudesta lapsenlapsesta neljä pelaa.

– 10-14-vuotiaita, vanhin pääsi jo (ikäluokkien parhaille tarkoitetulle) Pohjola-leirillekin, Karjalainen kertoo ylpeyttä äänessään.

Oma pelaajaura jäi vaatimattomaksi.

– B-juniori-ikäisenä (valmentajakonkari) Hannu Aravirta pelasi SaPKossa, meikäläinen istui penkin päässä ja puri tuppia.

Vuonna 1974 hän puki ylleen erotuomarin raitapaidan. Takana on 3000 vihellettyä ottelua, joista 150 toisella sarjatasolla Mestiksessä. Lisäksi Karjalainen on kilpaillut muun muassa mäkihyppääjänä.

– Ei ole lajia, mikä ei olisi luonnistunut. Tai no ehkä tuo rytminen voimistelu.

Reissut eivät ole olleet ilmaisia, mutta mikään ei kaduta. Pientä parjausta saavat vain lippujen korkeat hinnat kaksissa edellisissä MM-kisoissa Suomessa.

– Vaimo kävi parissa kisoissa mukana, mutta ei sitten innostunut kunnolla. Nuoret juniorit alkavat kohta kinuta, että pitää päästä papan mukaan.

Omia kisareissuja Karjalainen ei ole ihan heti lopettamassa.

– Prätkä vaikka peräkärryyn ja muuten rollaattorilla eteenpäin.

MTV Uutiset seuraa Karjalaisen matkaa Minskiin ennen kisojen alkua. Lue lisää Minskin MM-kisoista MTV Sportin kisasivuilta.