Leijonat joutui molemmissa harjoitusotteluissa Valko-Venäjää vastaan jatkoajalle. Torstaina tuli 2-3-tappio ja perjantaina 4-3-voitto.
Leijonien peli ei varmasti herättänyt katsojissa suuria odotuksia ensi kuun MM-kisoja silmällä pitäen. Valko-Venäjä on kuitenkin ollut Leijonille ennenkin hankala vastustaja ja täytyy muistaa, että nyt pelattiin vain harjoitusotteluita.
Tässä kolme syytä sille, miksi Leijonien peli Valko-Venäjää vastaan ei kulkenut:
1. Materiaali
On täysin selvää, että tässä vaiheessa kevättä joukkueesta puuttuu vielä monta MM-kisoissa pelaavaa pelaajaa. Esimerkiksi olympialaisissa pelanneista pelaajista mukana olivat ainoastaan Sakari Manninen ja Veli-Matti Savinainen. Savinainen olikin yksi ainoista valopilkuista Valko-Venäjää vastaan. Muista pelaajista Juuso Riikola antoi oivia näyttöjä valmennusjohdolle MM-kisoja varten. Mitä enemmän pelaajia muista sarjoista vapautuu, sitä enemmän Leijonien peli tulee parantumaan.
2. Ailahtelevaisuus
Leijonat pelasi kahdessa ottelussa maksimissaan kaksi hyvää erää: torstain ottelussa toisen erän ja perjantain ottelussa ensimmäisen erän. Muut neljä erää olivat Leijonilta enemmän tai vähemmän vaisua suorittamista. Pelinopeus tuntui olevan kateissa ja Valko-Venäjän pelaajat eivät päästääneet Leijonia helpolla hyökkäysalueelle. Leijonien eduksi on sanottava, että ainakin ylivoima oli perjantaina kunnossa (3/3).
3. Maalipaikoille pääseminen
Vaikka Valko-Venäjän maalivahti Ivan Kulbakov torjui torstaina 48 kertaa, ei hänen tarvinnut suurimmaksi osaksi aikaa esittää mitään maagisia otteita. Leijonat sai kyllä luotua jonkin verran paikkoja, mutta liian usein laukausten edestä puuttui maskipelaajat. Valko-Venäjän maalivahtien annettiin nähdä kiekko, eikä sillä tavoin maaleja usein tehdä. Lauri Marjamäellä riittää miettimistä jatkoa ajatellen, vaikka näistä otteluista ei kannata vetää turhan suuria johtopäätöksiä.