Leijonien hyökkääjän Marko Anttilan tie Suomen maajoukkueen kapteeniksi jääkiekon MM-kisoihin on ollut pitkä. Hänen SM-liigauransa alkoi Tampereen Ilveksestä kaudella 2004-2005.
Elettiin kevättä vuonna 2004.
MAINOS
Jääkiekon MM-kisat C Morella!
Suomi-Tanska torstaina 16.5. klo 21.15 C More Sport 1/MTV3
Kaikki ottelut suorana C Morella ja cmore.fi -suoratoistopalvelussa!
Ilveksen A-nuorten päävalmentaja Juha Pajuoja toteutti testileirin uusille mahdollisille pelaajille Kaukajärvellä Tampereella.
Pajuojan tuttu, Lempäälän Kisan silloinen valmentaja ehdotti, että Marko Anttila voisi tulla Ilveksen testileirille saalistamaan pelipaikkaa Ilveksestä.
– Hän kertoi tällaisesta hujopista. Laitettiin Markolle viestiä, toivotimme hänet tervetulleeksi ja Markohan tuli, Pajuoja muistelee MTV Urheilulle ja jatkaa:
– Kun Marko oli ollut pari päivää jäällä, ensimmäisen päivän jälkeen soitin jo Sakari Pietilälle, joka oli ollut minun valmentajanani ja tiesin, että hän on Chicagon (Blackhawks) kykyjenetsijä: "Nyt on niin erikoinen kaveri, että sinun kannattaisi tulla kurkkaamaan. Tulee ihan puskista tällainen heppu, joka on valtavan kokoinen ja omaa sellaisen luistelutaidon, että sillä voisi olla käyttöä Pohjois-Amerikassa".
Pietilä muistaa kyseisen päivän hyvin. Hän kertoo, että alkoi parin päivän aikana keräämään taustatietoja ja vakuuttui siitä, että Anttila on fiksu, yleisurheilutaustan omaava pelaaja.
– Ajattelin, että tällainen kaveri voi jollain aikavälillä olla todella hyväkin pelaaja, Pietilä toteaa MTV Urheilulle.
LUE MYÖS: Nyt puhuu Leijonien 203-senttisen kulttikapteeni Marko Anttilan vaimo – näin suuri on pariskunnan pituusero
Pietilä kertoi Anttilasta silloiselle GM:lle Dale Tallonille ja kävikin niin, että Pietilä ja NHL-seura Chicago Blackhawks varasi yli kaksimetrisen jättiläisen kesällä 2004, yhdeksännellä kierroksella, varausnumerolla 260.
– Edes Göran Stubb ei tiennyt hänestä. Se oli mielenkiintoinen nähdä, kun Markon nimi tuli esille; ihmiset ihmettelivät, että mikäs mies tämä on. Kukaan ei ollut kuullutkaan hänestä mitään, Pietilä hymähtää.
– Se on hyvin harvinaista, koska hehän scouttaavat hyvin rajusti kaikki ja kaikki nimet ovat tiedossa kaikilla. Eräs toinen suomalaistarkkailijakin sanoi minulle, että: "miksi et minulle hänestä sanonut". Hän joutui ihan kusiseen paikkaan, kun häneltä kysyttiin, että kuka tällainen Anttila on, Pajuoja kertoo.
NHL-ura ei kuitenkaan missään vaiheessa auennut. Anttila kävi muutaman kerran NHL:n harjoitusleirillä, tuloksetta.
Pajuojan mukaan sääntöjenmuuttaminen vaikeutti isojen pelaajien rynnistystä tuolloin NHL:ään, sillä sen myötä pienikokoiset pelaajat pääsivät paremmin eteenpäin NHL:ään asti.
– Kahvaaminen otettiin pois kokonaan ja luistelun merkitys alkoi kasvaa, kun punaviiva poistettiin samalla. Ehkä silloin ajateltiin, ettei tuollaista kaveria enää tarvita. Markollahan oli toki työstettävää luistelussa.
Pietilä puolestaan näkee, että kriittisten ikävuosien hukkaan valuminen oli ainakin osittainen syy NHL-porttien kiinni pysymiseen.
– Kun hän oli 16-, 17-, 18-vuotias, yksilövalmennuksellisesti ne vuodet varmaan jäivät hyödyntämättä.
Vielä NHL:ään?
Ilveksen liigajoukkueessa kaksi kautta apuvalmentajana toimineen Juha Juujärven mielestä tuohon aikaan myös kulttuuri oli hieman erilainen.
Suomesta lähti vähän pelaajia NHL:ään, sekä suomalaisen pelaajan yleinen arvostus oli varsin heikkoa rapakon takana.
– Se olisi vaatinut siinä iässä arvokisoihin pääsyä ja silloin oli Suomen kultaisen sukupolven ykkös- vai kakkososa. Nykyään nuoret pääsevät Euro Hockey Tourille mukaan, sitä kautta lähemmäksi arvokisoja ja sitä kautta NHL-uraa lähemmäksi. Marko ei ollut silloin valmis pelillisesti, eikä henkisesti. Yleensä NHL:ään menee loppujen lopuksi parhaat, Juujärvi kertoo MTV Urheilulle.
Juttu jatkuu kuvan alla. 
Juujärvi toteaa samaan hengenvetoon, että hänestä olisi ollut mielenkiintoista nähdä Anttila NHL-kaukaloissa, mutta muistuttaa, mitä hyviä puolia Euroopassa pelaaminen on tuonut.
Anttilan itsensä ja hänen uransa kannalta on ollut parempi, että hän on pelannut isossa kaukalossa. Näin hän on päässyt muun muassa pelaamaan enemmän kiekolla.
– NHL:ssä olisi voinut käydä hyvinkin helposti, että hänet roolitetaan siihen muottiin, mikä hänestä ensimmäisenä nähdään: iso koko ja kova taklaamaan, pelaat kuusi minuuttia ja ryskit laidasta läpi. Nyt on paljon monipuolisemmasta pelaajasta kysymys.
LUE MYÖS: Marko Anttila oli uransa alussa täysi raakile – näin hänestä muovautui Suomen kapteeni: "Hei sä oot iso pelaaja, hyödynnä sitä"
Anttila on kuitenkin kehittynyt valtavasti Ilves-ajoistaan. Tällä hetkellä hän on erinomainen roolipelaaja, joka pelaa saumattomasti osana kollektiivia ja laadukkaasti molempiin suuntiin.
Hän on pelannut korkealla tasolla KHL:ssä ja aloittanut tämän kevään MM-kisat mainiosti.
– Luulen, että NHL-seuratkin miettivät, onko Marko jo liian vanha vai voisiko häntä vielä kokeilla. Pienessä kaukalossahan tuollainen puolentoista metrin käsi ja siinä yli kahden metrin maila, on aika iso puolustusväline, Pajuoja heittää.
– Nyt hän pystyisi pelaamaan NHL:ää. Hän olisi jokaisen NHL-joukkueen kolmannen tai neljännen ketjun hyökkääjä, Pietilä arvioi.
Pajuoja paljastaa, että kävi tapaamassa Anttilaa Ruotsissa, tämän pelatessa Örebron HK:n riveissä. Ilveksen urheilutoimenjohtajana tuolloin työskennelleen Pajuojan mielestä Örebro ei saanut Anttilasta parasta irti.
– Yritin häntä houkutella takaisin Ilvekseen, mutta silloin hän ei vielä lämmennyt asialle. Markossa on kuitenkin potentiaalia pelaamiseen, sitä pelaamistaitoa ei pidä aliarvioida - hän ei ole pelkästään mikään hongankolistaja ja pelkkää taklaus- ja puolustuspelaamista pelaava pelaaja.
Luonne
Anttila on asiallinen, kiltti sekä kohtelias ihminen. Lempeä jättiläinen on aina kohdellut reilusti tapaamiaan ihmisiä ja omaa hyvän huumoritajun.
Pajuoja muistelee, ettei ole kuullut kenenkään sanoneen pahaa sanaa Anttilasta.
– Hänellä on vilpitön mieli kaikessa, mitä hän tekee. Hän on sellainen ihminen, jolle toivoo kaikkea hyvää.
– Olen häntä joskus tässä vuosien varrella tavannut, niin on hienoa nähdä, ettei hän ole ihmisenä paljoa muuttunut. Ihan samanlainen hymynaama, asiallinen ja kohtelias kaveri, kuin aina on ollut. Jollain tapaa myös realisti, Pajuoja jatkaa.
Juujärvi kuvailee Anttilaa himoharjoittelijaksi, joka oli tykätyimpiä pelaajia joukkueessa.
– Ja tämä on pelaajilta tullutta viestiä. Niin aito ja rehellinen ja joka päivä nautti siitä, että sai pelata jääkiekkoa huipputasolla.
– Hän osasi arvostaa sitä, että on saanut mahdollisuuden ja joka päivä oli juhlapäivä, kun sai pelata jääkiekkoa. Aitous, innostus ja intohimo paistoivat läpi, Juujärvi jatkaa.
Juttu jatkuu kuvan alla. 
Pietilä on kaksikon kanssa samoilla linjoilla. Anttila oli jo nuorempana utelias, oppimishaluinen ja avoin ihminen.
– Hän on löytänyt senkin puolen, että iso poika voi olla iso myös kaukalossa. Ei tarvitse tökkiä ja tapella, mutta voi mennä ja katsella muita vähän alaspäin.
LUE MYÖS: "Ole mies ja tee päätös!" – video kohutilanteen keskiöstä: saksalaispelaajat tuomarin kimpussa MM-kisojen törkytaklauksen jälkeen
Anttilan ura on ollut pitkä, mutta kunnioitettava. 33-vuotias hyökkääjä on päässyt pelaamaan muun muassa Ruotsin SHL:ssä ja KHL:ssä.
Pajuojan mieltä lämmittää, kun on nähnyt Anttilan päässeen pitkälle – kaikista vaikeuksista huolimatta.
– Jollain tapaa herkistää, kun tuollainen kaveri, joka tuntui alkuun, että oli kuin Hessu Hopo, joka ei oikein ymmärtänyt mistään mitään ja meni vaan iloisesti hymyillen joka paikkaan, on silti päässyt noin pitkälle. Uskon, että Markolla on vielä useita pelivuosia edessä.
Kovin moni ei uskonut Anttilan kapteeniuteen ennen kauden alkua, saatikka miehen uran alussa.
Mutta uskoiko Pajuoja tai Pietiläkään, että hän olisi joku päivä Suomen kapteeni?
– Valehtelisin, jos sanoisin, että uskoin. Ei missään nimessä käynyt sellainen ajatus mielessä. Se on ihan huikea saavutus, koska sellaistahan ei normaalisti tapahdu, että neloskentän ukko olisi joukkueen kapteeni, vaan se haetaan muusta roolista, Pajuoja vastaa.
– Kapteeninosuutta en ajatellut, mutta enhän olisi häntä varannut, jos en olisi uskonut, että hänestä tulee hyvä pelaaja, Pietilä puolestaan toteaa.