Suomen jääkiekkomaajoukkue palasi kotimaahansa hopeamitalit kaulassaan. Loistavasta MM-kisamenestyksestä huolimatta oli tunnelma lentokentällä suorastaan apea. Leijonia oli vastassa muutamia kymmeniä kiekkofaneja, jotka jaksoivat kannustaa omiaan.
Leijonien päävalmentaja Hannu Aravirta ei edelleenkään peitellyt pettymystään. - Loimme maalipaikkoja todella paljon, mutta ratkaiseva maali jäi tekemättä, muotoili Aravirta. Tämä oli kuitenkin valmentamistani joukkueista ehdottomasti paras ryhmä, jatkoi valmentaja.
Aravirta myönsi turnauksen tärkeäksi hetkeksi USA-tappion välisarjan ottelussa. - Silloin ymmärrettiin, missä ollaan menossa. Joukkue kasvoi kokemuksen myötä, ja tappio USA:lle aukaisi silmät.
Ensi vuonna Leijonilla on kova paikka. Vuorossa ovat tuolloin talviolympialaiset sekä jääkiekon MM-kisat. Kulttuuriministeri Suvi Lindén antoi Leijonille tehtäväksi voittaa kultaa molemmissa kisoissa. Valmentaja Aravirta myöntää, että siihen on mahdollisuus, mutta ei kävele pää pilvissä. - Ainahan unelmia pitää olla. Ja unelmista voi myös tulla totta, kun tarpeeksi uskoo asiaansa, sanoi valmentaja.
- Ei ole epäilystäkään, etteikö Suomella olisi mahdollisuutta voittaa kultaa kaikissa suurkisoissa, suitsutti Aravirta. Valmentaja ratkoi myös maalinteko-ongelmaa. Suomi teki Saksan MM-turnauksessa kenties enemmän maaleja kuin yksikään muu joukkue, mutta maalinteko ei onnistunut ratkaisevalla hetkellä.
- Taidosta maalinteko ei ole enää kiinni. Pienet asiat voivat kuitenkin ratkaista asian. Rentous, oikeanlainen asennoituminen voivat tulla kyseeseen tällä alueella, muotoili Aravirta.
Ryhmän kapteeni Petteri Nummelin oli jo hieman toipunut Tshekki-tappiosta. - Meillä on vielä aikaa voittaa kultaa, kuittasi Nummelin. Leijonakapteeni muistutti myös siitä, minkä tasoisesta joukkueesta oli kyse. - Taakse jäi monta kovaa kiekkomaata. Sinne jäi mm. Ruotsi, Kanada ja jenkit, mainitsi Nummelin.
Jarkko Ruutu myönsi pettymyksen, mutta katsoi jo tulevaisuuteen. - Varmaan sitten seitsemänkymppisenä on mukava muistella, että päästiin silloin niinkin pitkälle, sanoi Ruutu.