Venäjän kyberhyökkäykset ovat laittaneet Ruotsin ja Norjan harkitsemaan paluuta käteiseen.
The Guardianin mukaan Ruotsi ja Norja ovat perääntyneet suunnitelmistaan muuttua käteisvapaiksi yhteiskunniksi. Syynä on pelko siitä, että täysin digitaaliset maksujärjestelmät tekisivät ne alttiiksi Venäjän muodostamille turvallisuusuhkille. Mailla on huoli myös niistä, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia maksujärjestelmiä.
The Guardian kertoo, että Ruotsi ja Norja ovat olleet kovaa vauhtia muuttumassa käteisvapaiksi. Syynä ilmiölle ovat olleet muun muassa nopeat ja kattavat internetyhteydet sekä kasvava finanssiteknologiateollisuus.
Ruotsissa on laajasti käytössä vuonna 2012 lanseerattu mobiilimaksujärjestelmä Swish. Norjassa suosiossa on vastaavanlainen palvelu, Vipps, joka yhdistyi tanskalaisen MobilePayn kanssa vuonna 2022 VippsMobilepayksi. Viime kuussa se lanseerattiin myös Ruotsissa.
Kuvassa Norjan kruunuja.Lehtikuva
Venäjän toiminta muutti aikomuksia
Ruotsin keskuspankin entinen varapääjohtaja ennusti vuonna 2018, että Ruotsi tulee todennäköisesti olemaan käteisvapaa vuoteen 2025 mennessä.
The Guardianin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 ja sitä seurannut hybridisodankäynti, ovat saaneet maat harkitsemaan asiaa uudelleen.
Ruotsin hallitus on sittemmin uudistanut puolustus- ja valmiusstrategiaansa sekä liittynyt puolustusliitto Natoon. Norja on tiukentanut valvontaa Venäjän vastaisella rajallaan.
The Guardian kirjoittaa turvallisuusajattelun ulottuvan siihen, miten ihmiset maksavat tavaroista ja palveluista.
Ensi kuussa jokaiseen kotiin Ruotsissa lähetetään esite otsikolla "Jos kriisi tai sota tulee". Siinä puolustusministeriö kehottaa ihmisiä käyttämään käteistä säännöllisesti ja pitämään sitä jemmassa vähintään viikon tarpeisiin.
Lisäksi ihmisiä kehotetaan käyttämään erilaisia maksutapoja, kuten pankkikorttia ja digimaksupalveluita.
– Maksaminen useilla eri tavoilla vahvistaa valmiuttasi, ministeriö kertoi.
Lisäksi Ruotsin hallitus harkitsee The Guardianin mukaan lainsäädäntöä, jolla suojellaan mahdollisuutta maksaa tietyt hyödykkeet käteisellä. Käteinen on Ruotsissa laillinen maksuväline, mutta kaupat ja ravintolat saavat käytännössä olla käyttämättä käteistä, kunhan ne ilmoittavat maksutapoja koskevista rajoituksista.
Norjalaisilla vähittäiskauppa-asiakkailla on aina ollut oikeus maksaa käteisellä, mutta viime vuosina yhä useammat vähittäiskauppiaat ovat siirtyneet digitaalisiin maksuihin. Tämä on The Guardianin mukaan sulkenut ulkopuolelle noin 600 000 ihmistä, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluja.
Hallitus on työskennellyt kesällä lainsäädännön parissa, jonka mukaan vähittäiskauppiaita voidaan sakottaa tai rangaista, jos ne eivät hyväksy käteismaksuja 1. lokakuuta alkaen.
Maan oikeus- ja turvallisuusministeriö suosittelee, että kaikilla olisi jonkin verran käteisvaroja, koska digitaaliset maksutavat ovat alttiita verkkohyökkäyksille.
Käteisrahan käytön vähentyminen huolestuttaa
Ruotsissa käteisostosten osuus fyysisissä kaupoissa on laskenut lähes 40 prosentista vuonna 2012 noin 10 prosenttiin viime vuosina, kertoo tutkija Max Brimberg Ruotsin keskuspankista. Brimbergin mukaan käteisrahan vanhentuminen huolestuttaa yhä enemmän.
– Tämän me keskuspankkina, ja myös hallinto, näkee potentiaalisena riskinä erityisesti niiden ihmisten kannalta, jotka eivät ole vielä omaksuneet digitaalitaloutta. Se on riski myös varautumisen kannalta, jos Ruotsiin tai johonkin läheiseen maahan tehtäisiin aseellinen hyökkäys, hän sanoi.
Hyökkäys voisi pysäyttää yhteiskunnan maksujärjestelmien vuoksi.
– Melkein kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa on käytettävä jonkinlaista maksu- tai todentamisanalyysiä, joko sähköistä henkilöllisyystodistusta tai sähköistä maksua, hän sanoi.
– Kaikki nämä olisivat vaarassa heikentää koko järjestelmän toimivuutta Ruotsissa, jos se epäonnistuu.
Keskuspankki tutkii parhaillaan mahdollisuutta luoda ja laskea liikkeeseen niin sanottu "e-kruunu", joka toimisi käteisen rahan digitaalisena lisänä, mutta sen käyttöönotto edellyttäisi poliittista valtuutusta.
Professori: Käteisen eduista ei riittävästi näyttöä
Ruotsalainen puolustus- ja turvallisuustieteen professori Hans Liwång totesi, että ei ole riittävästi näyttöä siitä, onko käteinen raha nykyaikaisia uhkia vastaan parempi vaihtoehto kuin digitaaliset maksut.
Hän viittasi Ukrainaan, jossa digitaaliset järjestelmät ovat osoittautuneet elintärkeiksi sen vastustuskyvyn kannalta.
– Ukraina on erittäin hyvä esimerkki siitä, että sodan sattuessa on siirryttävä tulevaisuuteen eikä taaksepäin.
Katso myös video: Kyberturvallisuuden professorin kolme vinkkiä, joilla pidät tietoturvasi kunnossa
