Suomalaiset kuluttajat saattavat tulevaisuudessa käyttää euroseteleiden ja -kolikoiden rinnalla digitaalista euroa, jos Euroopan keskuspankin aloittama hanke toteutuu suunnitellusti.
EKP:n neuvosto päätti aiemmin tällä viikolla aloittaa kaksivuotisen selvityksen, jossa digieuroon liittyviä kysymyksiä ratkotaan.
Suomessa ja muissa maissa, joissa kortti- ja kännykkämaksaminen on yleistä, ei käytännön vaikutus todennäköisesti olisi kovin suuri, arvioi Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.
– Digieuro vastaa käteisen käytön vähenemiseen. Suomessa jo 90 prosenttia käyttää korttia tai mobiilimaksua päämaksukeinonaan. Se voi vaikuttaa käteisen saatavuuteen ja hyväksyttävyyteen. Tämä olisi uusi tapa maksaa luottoriskittömällä maksuvälineellä joka tarjoaa vahvan yksityisyyden suojan, Välimäki sanoo.
Suurempi vaikutus voisi syntyä esimerkiksi Saksassa, jossa jopa 80 prosenttia maksuista hoidetaan käteisellä. Saksassa ja Itävallassa monet ovat hyvin tarkkoja siitä, ettei heidän rahaliikenteensä ja ostoksensa eivät saa päätyä pankin tai muiden ulkopuolisten tietoon. Koronakriisi on kuitenkin vähentänyt käteisen ylivaltaa myös näissä maissa.
Digieurolla varaudutaan tilanteeseen, jossa jokin muu kuin euromääräinen maksutapa tai väline alkaisi yleistyä euromaissa. Krypto- ja virtuaalivaluuttojen yleistyminen on huomattu keskuspankeissa.
– Meillä ei voida katsoa sivusta, jos jonkun yksityisen toimijan tarjoama ei-euromääräinen maksuväline saa merkittävän tai pahimmillaan jopa dominoivan aseman päivittäismaksamisessa. Oli se joko bitcoin – joka ei ole maksuväline – tai jonkin muun maan digitaalinen keskuspankkiraha. Se on myös varmuuskysymys, Välimäki sanoo.