Lauri Törnistä Suomen rohkein ritari

Sotilasuransa aikana Törni ehti palvella kolmen eri lipun alla.

Lauri Törni on valittu Suomen rohkeimmaksi ritariksi Suomen Sotilas -lehden äänestyksessä. Ehdokkaina olivat Mannerheim-ristin ritarit pois lukien marsalkka Mannerheim, joka voitti jo Yleisradion Suurin suomalainen -kisan.

Hopeasijalle ritariäänestyksessä ylsi Arvo Mörö ja kolmanneksi eniten kannatusta sai Paavo Suoranta. Yhteensä äänestyksessä annettiin tuhansia ääniä postikorttien välityksellä ja lehden verkkosivuilla.

Törni ehti palvella uransa aikana kolmen eri lipun alla. Alikersantti Törni kunnostautui talvisodassa. Hän toimi partionjohtajana ja sittemmin pataljoonalle alistetun ruotsinkielisen komppanian vt. päällikkönä.

Sodan loppuvaiheessa hän suoritti reserviupseerikoulun (RUK) Niinisalossa.RUK:n jälkeen Törni siirrettiin Jalkaväkirykmentti 12:een ja hänet otettiin puolustusvoimien palvelukseen ylimääräisesti palkattuna vänrikkinä joukkueenjohtajan tehtävään.

Törni ilmoittautui vapaaehtoiseksi Saksaan lähtijäksi toukokuussa 1941, kun suomalaisia vapaaehtoisia värvättiin SS-joukkoihin. SS-joukkojen kirjoissa Saksassa ja Itävallassa Törni palveli kuitenkin vain kesäkuun alusta heinäkuun loppuun 1941 joutumatta rintamalle. SS-joukoista Törni palautettiin muiden "ylimääräisten upseerien" joukossa Suomeen, koska pataljoonassa oli liikaa upseereita.

Jatkosodassa Törni johti ensimmäisen divisioonan Kevyt Osasto 8:aa. Hän haavoittui vakavasti hiihdettyään partioretkellä miinaan. Sotasairaalasta Törni palasi luutnantiksi ylennettynä 1. komppanian päälliköksi.

Jääkäriosasto Törni toimitti sodan päättymiseen asti kaukopartiointia, väkivaltaista tiedustelua, vanginsieppauksia ja desanttientorjuntaa. Sotilaallisista ansioistaan Törni nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi no. 144, ja hänet ylennettiin kapteeniksi.

Suomen ja Neuvostoliiton solmittua Törni lähti toistamiseen Saksaan. SS-joukkojen erikoistehtävistä hän päätyi liittoutuneiden vankileirille. Suomeen palattuaan Törni joutui vasemmistolaisten mieheittämän Valtiollisen poliisin hampaisiin. Lopulta Törni sai Suomessa kuuden vuoden kuritushuonetuomion maanpetoksesta.

Lauri Törni kuoli Vietnamissa v. 1965

Armahduksen saatuaan Törni värväytyi monien mutkien kautta Yhdysvaltojen asevoimiin. Vaihdettuaan nimensä Törni palveli Larry Thorne -nimisenä Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen vihreitten barettien maahanlaskudivisioonassa NATO-joukoissa.

Vietnamin sotaan Törni komennettiin toistamiseen tammikuussa 1965. Törni johti Phan Chaussa erikoisjoukkojen leiriä. Hän lensi viimeisen tiedustelulentonsa Laosin rajalla 18.10.1965, jolloin hänen helikopterinsa miehistöineen katosi. Majuriksi ylennetty Törni julistettiin kaatuneeksi vuotta myöhemmin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat