Lauluyhtye Rajaton valjasti aivonsa tutkimukselle

Näin tehtiin aivotutkimusta Rajattoman laulajille 4:16

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen tutkimuslaboratoriossa raikuu tuttuja stemmoja.

Lauluyhtye Rajattoman Essi Wuorela yrittää pitää äänentasonsa mahdollisimman hiljaisella ja kasvonsa peruslukemilla, vaikka pitääkin laulaa.

Laitoksella koetta seuraa silmä tarkkana laboratorioinsinööri Tommi Makkonen. Nyt koetta tehdään laboratorio-olosuhteissa, eli noin kuuden neliön suljetussa äänieristetyssä huoneessa.

– Pystymme kontrolloimaan sitä ärsykettä, mitä me oikeasti halutaan mitata. Emme halua, että huoneeseen menee ylimääräisiä esimerkiksi kännykän tai muiden laitteiden signaaleja, kertoo Makkonen.

Laboratorion olosuhteet ovat siis ideaalit aivotutkimuksen toteuttamiseksi. Koe on tarkoitus uusia esiintymislavalla yleisön edessä. Muutaman viikon kuluttua Rajaton esiintyy Finlandia-talossa.

– Teemme menetelmäkehitystä sen suhteen, että päästäisiin tutkimaan muusikoita silloin kun he tekevät musiikkia. Tähän asti oikeastaan kaikki tutkimus on keskittynyt siihen, mitä aivoissa tapahtuu kun me kuulemme musiikkia, mutta sehän on vasta kolikon toinen puoli. Paljon jännittävämpää on lähteä katsomaan sitä, mitä ja miten aivoissa tapahtuu silloin kun tehdään musiikkia, kertoo Mari Tervaniemi Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen professori.

Kuuntelun sijasta keskitytään musiikin tuottajiin

Tervaniemen mukaan laulajat ovat oivallinen tutkimuskohde.

– Kaikki motorinen toiminta aiheuttaa aivoissa häiriöitä ja isoja motorisia signaaleja, mutta että me uskomme, että laulajilta tätä pystytään mittaamaan suhteellisen luotettavasti. Ja se laulamisen motoriikkaan liittyvä signaali saadaan suodatettua sieltä pois, kertoo Tervaniemi.

Vielä ei siis tiedetä, mitä kaikkea tutkimus tuo tullessaan, mutta niin tutkittavat kuin tutkijatkin odottavat tulosten saamista innolla. Mittaustulosten uskotaan muuttuvan.

– Tämä on ensimmäisiä kertoja kun mennään luonnollisiin ympäristöihin mittaamaan laulamista. Oikeastaan siinä haasteet tulevatkin esiin vasta sitten matkan varrella, että ensin nyt yritetään teknisesti ratkaista ensimmäiset haasteet ja sitten vasta katsotaan miten signaalit käyttäytyvät, sanoo Makkonen.

Rajattomat innoissaan

Elektrodimyssy päässään lepotuolilla istuva Wuorela on selvästi innoissaan kokeesta. Häntä kiinnostaa erityisesti se, miten laulun emootiot vaikuttavat aivoihin.

– Minua kiinnostaa se todella paljon, koska kaiken kaikkiaan se on työssäni merkittävää. Ja se on oman laulamisen kannalta ja kuulijan kannalta tosi kiinnostavaa, miten se vaikuttaa ihmisiin kun me lauletaan, riippumatta siitä mitä me lauletaan, sanoo Wuorela. 

Laboratoriossa tehty testi aiheutti omat haasteensa kokeneelle laulajalle.

– Nyt kun tehtävänä oli pitää kasvot mahdollisimman liikkumatta ja pitää silmät auki, niin huomaan kuinka valtavasti mä liikutan kasvoja ja pistän silmät kiinni koko ajan, nauraa Wuorela ja toivoo, että tutkimusdataa kuitenkin saatiin riittävästi.

Myös fyysinen rasitus kiinnostaa

Wuorela odottaa Finlandia-talon konserttia, sillä hän on aina halunnut tietää, minkälainen rasitus esiintyjälle on olla lavalla. Hän uskoo, että tulokset muuttuvat paljon laboratorion olosuhteista.

– Esiintymistilanteessa on aika paljon muitakin asioita. Nyt tässä oli fokuksessa se itse laulutapahtuma ja kuunteleminen, mutta sitten itse se laulun välittäminen ja kontakti yleisön kanssa ja sitten ne muut laulajat, jotka on livenä vaikuttaa tosi paljon sitten siihen esiintymistilanteeseen, sanoo Wuorela.

Rajattomat aivot –konsertti on Helsingissä Finlandia-talossa 9. huhtikuuta. Siellä mitataan Rajattomien aivotoimintaa uudelleen.

Lue myös:

    Uusimmat