Euroviisuissa on tarkat raamit kilpailuun osallistuville kappaleille sekä esityksille, ja samoja sääntöjä noudattaa myös Uuden Musiikin Kilpailu. Matka Suomen viisuedustajaksi saati itse Euroviisulavalle ei ole sen läpikäyville artisteille helppo. Se on tuoreessa muistissa myös Windows95manilla.
Uuden Musiikin Kilpailun finaali käydään lauantaina 8. helmikuuta Tampereen Nokia Arenalla, jolloin selviää se, kuka lähtee edustamaan Suomea toukokuussa Sveitsin Euroviisuihin.
Viisuedustajan paikasta kilpailee kuusi artistia: Erika Vikman, Goldielocks, Viivi, Nelli Matula, Costee sekä Neea River.
Kisaan valmistautuminen on artisteille lähestulkoon täyspäiväistä työtä. Sen muistaa myös viime vuoden UMK-voittaja ja Suomen euroviisuedustaja Windows95man eli Teemu Keisteri, joka kisasi Ruotsin Malmössa yhdessä Henri Piispasen kanssa No Rules! -kappaleellaan.
Hän esiintyy myös tänä vuonna yhdessä Piispasen kanssa uudella What's my name kappaleellaan UMK:n finaalissa, jossa pääsee siirtämään soihdun kisan seuraavalle voittajalle ja Suomen viisuedustajalle.
– Mahtavaa olla takaisin täällä rikospaikalla. Kaikki näyttää ihan tismalleen samalla, on samat meikkihuoneet, treenit ja kaikki, huipputiimi ja sen tyypit. On myös jotenkin kepeä olo nyt, kun ei ole itse kisaamassa. Voi fiilistellä ja antaa pokaalin seuraavalle. Tämä on mahtava päätös, Keisteri kertoo.
Keisterin mukaan häntä ja muita kisaajia osattiin varoittaa etukäteen, että UMK:hon valmistautuminen tulisi olemaan vaativaa ja hektistä. Töitä tehtiin paljon ja Keisteri nautti siitä suuresti.
– On koko ajan ammattilaisten käsissä ja joka paikassa muun muassa jokaista pikkareiden nyöriä nysvätään, että kaikki on koko ajan hallinnassa. Kaikki tekevät parhaansa, jotta kaikki toimisi mahdollisimman hyvin. Minuakin siitä varoitettiin, mutta jotenkin kun on tällainen diy-tyyppinen taiteilija itse, oli tosi, tosi mielenkiintoista hypätä yhtäkkiä tällaiseen ihan huipputason show'hun, missä on ruotsalainen, balettitaustainen Benke Rydman (UMK:n taiteellinen johtaja vuosina 2022-2024) pistämässä tosi kovan paikan eteen.
– Toimin itse parhaiten, kun laitetaan tosi kovaan vaaran tunteeseen. Se jotenkin motivoi minua.
Samaa myötäilee UMK:n vocal coach Aija Puurtinen, joka näkee hyvin läheltä artistien kehityksen kisan finaalia kohti mentäessä. Harjoittelumäärät ennen finaalia ovat päätä huimaavat.
– Kyllä niitä (tunteja) on henkeäsalpaavan paljon, Puurtinen toteaa.
Alkuvuosi on erityisen aktiivista harjoitteluaikaa, mutta esityksiä aletaan suunnitella jo edellisen vuoden puolella. Osa finalisteista harjoittelee UMK-finaalin lähestyessä viikon jokaisena päivänä, viikonloppuisinkin.
Lue myös: Tässä on UMK-lähetyksen esiintymisjärjestys
Valmistautumiseen kuuluvat muun muassa livemiksaustreenit Aija Puurtisen kanssa, joiden aikana kisabiisit käydään läpi mahdollisimman monta kertaa, sekä koreografian kanssa että ilman koreografiaa – ja oikeiden asujen sekä kenkien kera mutta myös ilman niitä.
Lisäksi, kuten esimerkiksi urheilijoilla, myös artisteille mielikuvaharjoittelu on tärkeää: esiintyjät kuuntelevat ja katsovat läpi harjoituksissa kuvattuja videoita ja äänitteitä. Finaalia edeltävinä päivinä tahti kovenee entisestään kilpailijoiden päästessä Nokia Arenalle harjoittelemaan kameroiden, valojen ja muiden efektien kanssa.
– Mitään vastaavaa valmistautumista ja valmentamista mihinkään tv-show'hun en tiedä, että missään muussa ohjelmassa Suomessa olisi. Tämä on ihan ainutlaatuista miten paljon tähän panostetaan, Puurtinen painottaa.
Poikkeukselliset raamit
Euroviisujen säännöt ovat tarkat. Kappaleet saavat esimerkiksi kestää maksimissaan 3 minuuttia, eikä viisuesitysten aikana lavalla saa olla enempää, kuin kuusi ihmistä. Live-esiintymisissä on myös kiellettyä käyttää lauluääntä korjailevaa tekniikkaa, kuten esimerkiksi autotunea.
Aija Puurtinen kertoo UMK:n noudattavan tarkasti Euroviisujen sääntöjä ja mukailevan niitä. Se on hänen mukaansa ehdotonta.
Puurtinen kertoo huomanneensa, että joskus katsojat ja kuulijat saattavat sekoittaa UMK-esitykset ja ohjelman väliaikanumerot, joiden ei tietenkään tarvitse noudattaa viisusääntöjä, sillä ne eivät hapuile edustajan paikkaa.
– Se on mielestäni positiivinen ilmiö jos oletetaan, että UMK:ssa käytetään esimerkiksi pitch correctionia (elektronista sävelkorjausta). Minun korviini se kuulostaa siltä, että esityksiä pidetään niin hyvinä. Kyllä me panostamme niihin ihan valtavasti, me treenaamme niitä lauluja ihan todella paljon yhdessä, sekä artistit vielä itsenäisesti ja omien tiimiensä kanssa, Puurtinen toteaa.
Puitteet ja vaatimukset ovat harvinaislaatuiset, eikä vastaavaa asetelmaa Puurtisen mukaan juuri muualla näe.
– Aika harva artisti tekee suoraa tv-lähetystä niin, että taustanauhalta tulisi melkein se kaikki muu materiaali, mutta laulu sen sijaan tulee livenä siinä päällä.
Esityksessä taustalla kuuluvalla nauhalla ei saa olla siis itse esiintyvän artistin oman lauluäänen tuplausta. UMK:ssa on kolme taustalaulajaa, jotka sen sijaan voivat tukea taustanauhalla kuuluvia stemmoja, eli laulaa samanaikaisesti eri säveliä.
Kaikkien viisumaiden karsinnoissa ei Euroviisujen sääntöjä ihan niin tarkkaan noudateta, kuin Suomen UMK:ssa. Euroviisufani Kaisa Pylkkänen nostaa esimerkiksi San Remon musiikkifestivaalit, joilla valitaan Italian euroviisuedustaja.
– Se kestää kokonaisen viikon, kun he siellä karsivat ja siinä ohessa löytävät tämän edustajansa, jolla ei ole edes mitään velvoitetta lähteä edustamaan maata Euroviisuissa, vaan hän voi olla vaan San Remon voittaja. Biisit voivat olla myös 6 minuuttia pitkiä ja ne soitetaan liveorkesterin kanssa, Pylkkänen kertaa.
Lue myös: Näitä sääntöjä UMK-artistien pitää noudattaa: Kaikki julkisuuskuvaan vaikuttavat seikat tulisi ilmoittaa
Myös itse Euroviisujen lavalla on Pylkkäsen mukaan nähty kaikenlaisia toteutuksia – jotka kuitenkin ovat nekin menneet sääntöjen puitteisiin. Hän muistaa esimerkiksi Ukrainan vuoden 2009 Euroviisujen edustajan Svetlana Lobodan, jonka esityksessä sääntöjä noudatettiin, mutta niitä myös jonkin verran venytettiin.
– Hän ei tainnut laulaa itse muutamaa sanaa lukuun ottamatta siinä kappaleessa. Häntä pyöriteltiin siellä, oli gladiaattorit jotka heittelivät häntä kärrynpyörissä ja milloin hän siirtyi soittamaan rumpuja. Hemmetin hieno show, mutta laulu jatkui tauotta, vaikkei hän välttämättä itse liikuttanut edes suutaan. Kävi sitten ilmi, että taustalaulajat hoitivat koko lauluosuudet ja hän vaan hoiti show'n.
– Varmaan niissä säännöissä on sitten tulkinnan varaa.
Se vaaran tuntu
Teemu Keisteri näki Euroviisujen tarkat säännöt itselleen uudenlaisena mahdollisuutena. Oli erilainen haaste luoda kappale, josta saisi tiukkojen raamien puitteissa luotua mahdollisimman hyvän show'n.
– Ne säännöt sopivat minulle. DJ-keikoillani ja kaikessa muussa se livemäisyys on ollut todella tärkeä osa show'tani, että siinä on se 90-luvun livemeininki. Se oli minulle sellainen hyöty, ettei tarvitse tai saa tulla joku autotune-laulu taustalta, joka on nykyään modernissa maailmassa aikalailla standardi. Nuo säännöt olivat ysäriestetiikan puolella, tukivat sitä.
Haastavaa toki myös oli, ja Keisterin mukaan hänen aiemminkin mainitsemaansa "vaaran tuntua", varsinkin esityksessä.
– Ekan kerran kun vetelee korvamonitoreilla ja sitten tulee sellainen klikkiääni, ja minun pitäisi siellä sen farkkumunan sisällä oikeassa kohdassa aloittaa se spiikkini. Niin kyllähän oikea ajoitus on todella vaikeaa. Alkuspiikissäni ei ollut mitään musiikkia siellä taustalla, sitä vaan treenattiin niin paljon, että jopa tällainen Teemu Keisteri osasi vetää sen. Olen kyllä ylpeä, että kaikki meni hyvin, koska kyllä siinä ylitti itsensä, monella tavalla.
Satojen tehtyjen toistojen lisäksi Keisteri harjoitteli myös usein öisin unissaan, toistaen esimerkiksi esityksen koreografian käsiliikkeitä. Tuon ajan artisti kuvailee tuntuneen jokseenkin psykedeeliseltä, vaikka hän olikin mukana UMK:ssa ennen kaikkea omana itsenään ja näyttääkseen suomalaisille omanlaistaan taidetta, eikä ajatellut sitä varsinaisesti kilpailuna. Suomen kansa saisi päättää, miten halusi.
Mutta se, että Keisteri lopulta valittiin Suomen euroviisuedustajaksi Henri Piispasen kanssa, oli järisyttävän yllättävä lopputulos hänelle.
– Olin shokissa! Kaikkien niiden superstarojen edessä... juuri katsoin hiljattain pitkästä aikaa sen UMK:n finaalihetken ja sanoin vaimollenikin, että "olinko oikeasti vikana tuossa, ja sitten nousin ekaksi". Se oli jotenkin uskomatonta, näytti ihan käsikirjoitetulta menolta.
Kohti H-hetkeä
UMK-voiton jälkeen harjoittelun tahti ei hiipunut. Valmistautuminen jatkui hyvin samanlaisella kaavalla, koska raamit olivat selkeät ja tutut.
Itse viisuesitystä hiotessa pohdittiin, mitä uutta siihen voitaisiin keksiä. Oli aika, jolloin pöydällä olikin ehdotus siitä, pitäisikö Windows95manin olla esityksessään kokonaan alasti, sillä tämä "syntyi" kappaleen alussa kuoriutuessaan farkkumunasta.
– Sitten minun piti vääntää, että ainut mitä halusin oli, että kyllä Windows95manilla pitää jotain olla päällä. Jos olisin koko setin alasti... ei, ei, nyt joku yes rules, artisti nauraa.
Euroviisuihin tähtäävät harjoitukset jatkuivat joka viikko, monena päivänä viikossa, kaiken muun UMK-voiton myötä tulleen oheistoiminnan lisäksi. Oli varmistettava, että oma fyysinen sekä psyykkinen kunto olivat huipussaan stressin ollessa kova.
Keisteri manifestoi itselleen, että hyvä tulee, kun hän vain tekisi kaiken samalla tavalla, kuin oppi UMK:ssa tekemään. Paikan päällä Malmössa Euroviisujen harjoituksissa yllättäviä tilanteita tuli kuitenkin vastaan.
Euroviisuista kotiintuomisina oli Keisterin mukaan varsin tuntuva sakko, kun hän suihkutti harjoituksissa esityksensä kipinäsuihkut viisulavan lattiaan kohtalokkain seurauksin.
– Siinä meni 200 led-screeniä rikki. Ei voi sitten koskaan olla kuitenkaan valmis, sillä live on aina live.
– Ihan sama, onko se keikka jossain On the Rocksissa vai onko se Euroviisujen finaalilava. Siinä on aina se sama, että voi tulla ihan jotain yllättävää, mihin tällainenkaan UMK:n huipputiimi ei voi olla valmistautunut. Kaikesta kuitenkin selvittiin ja kaikki meni parhaiten finaalissa. Se oli mahtava juttu, se oli ainut, missä kaikki kamerat osuivat ja kaikki toimi, Keisteri muistaa.
Intensiivisen viisuvuoden jälkeen Keisteri pohti, ettei välttämättä jaksaisi tänä vuonna orientoitua seuraamaan hulinaa tulevien Sveitsin Baselin Euroviisujen ympärillä. Hän kuitenkin pyörsi päänsä nähtyään Espanjan vastavalitun edustajan, artisti Melodyn Esa Diva -kappaleen esityksen. Sen estetiikka ja hullunkurisuus tekivät Keisteriin vaikutuksen ja toivat mukanaan myös lämpimän tutun tunteen.
– Euroviisut on niin no rules. Siinä on jotain, mitä rakastan. Vähemmistöjen puolella, kuin myös sellaisen hulluuden ja outouden ylistys. Mielestäni siinä on todella paljon hyvää.