Kaj Chydenius 80-vuotishaastattelussaan: Jatkan säveltämistä nuorten kanssa, koska meininki on yhä hyvä eikä laulettava lopu

Keskiviikkona 80 vuotta täyttävän Kaj Chydeniuksen uran suomalaisen lauluperinteen vaalijana on ainutlaatuinen. Taiteilijan taipaleellaan hän on säveltänyt yli 8000 laulua, pääosin runoutta. Vasemmistolaisen laululiikkeen voimamies on yhä kysytty säveltäjä nuoremman polven keskuudessa. Hän etsii lyriikkaa, jossa on sanoma, mutta poliittiseksi saarnaajaksi hän ei enää suostu.

 Kun taiteilijaeläkettä nauttivalta Kaj Chydeniukselta kysyy, miten hän paljon hän jaksaa vielä säveltää, siis tehdä töitä, maestro tarkentaa.

– Niin, minähän saa puolikasta taiteilijaeläkettä. On tullut sävellettyä puolihyviä lauluja…

Rakastan yhä tätä työtä

Tämän jälkeen hän kertoo innostuneesti tekevänsä työtä yhä yli 30 laulajan kanssa.

– He tuovat tekstejä, että olisiko tästä ja tuosta sävellettäväksi. Minä nautin säveltämisestä yhä suuresti. Eihän se ole oikein työtäkään, enemmänkin nyt harrastus. Kyllä minä tämänkin haastattelun jälkeen istun pianon ääreen ja tartun johonkin runoon.

Chydeniuksen pieneen työhuoneeseen mahtuu tietokonepöytä sekä vanha amerikkalainen pystypiano, jossa on erinomainen saundi. Kuin kapakkapiano jostain lännenelokuvasta.

– No juuri semmoinen!

Hyllyt notkuvat, ruskeita pahvimappeja täynnä nuotteja.  Säveltäjä on tallentanut jokaisen sävellyksensä. Pöydillä on kirjoja, runsaasti runoteoksia.

– Laulajien takia etsin koko ajan uusia tekstejä, runoja joissa on asiaa. Kaikenlaisia, erilaisia.

Eihän tämä nyt niin vakavaa enää ole

Chydenius on pitänyt julkisuuteen enimmäkseen matalaa profiilia. Hänet saattaa helposti mieltää vakavahenkiseksi taiteilijaksi, mutta parran takaa paljastuu vekkuli humoristi.

– Minulla on tässä työn alla sävellyskonsertti, jonka teemana on K.  Sävellän vain K:lla alkavien runoilijoiden tekstejä. Huomasin, että ihmeellistä! Suomessahan on vaikka millä mitalla K:lla alkavia runoilijoita.

Mutta hän uskoo yhä sanomaan, vaikkei halua enää politikoida.

– Asiaa, sanottavaa tästä maailmasta on yhä vaikka kuinka paljon. Mutta kun minä en osaa niitä tekstejä kirjoittaa, minulle runoilija on kuningas. Ja minä olen runoilijan kaveri. 

Asiaa riittää, mutta ei politiikkaa

– Kun runoilijalla on sanottavaa, minä vertaan sitä omaan maailmankatsomukseeni ja jos se minulle sopii,  yritän säveltää sen ulos.  Mitään himphamppua en lähde säveltämään.

Miten paljon jaksatte seurata politiikkaa ja maailman tapahtumia ja vaivata niillä päätänne? Maailmahan on nyt aika sekaisin, vaikka Suomessa on rauhallista.

– Joka päivä vaivaan päätäni. Luen lehtiä. Mutta en minä enää politiikkaa ryhdy puhumaan. En tässäkään haastattelussa.

Yksi Chydeniukselle tärkeimmistä kumppaneista oli Agit Prop-yhtye, jota säveltäjä luonnehtii 60-vuotisjuhlalevyssään korkeatasoisimmaksi säveltensä tulkiksi. Lyhyessä ajassa parin viime vuoden aikana sen mieslaulajat Martti Launis ja Pekka Aarnio ovat poistuneet keskuudestamme. 

Mitä ihmettä - minähän tässä yhä elän!

– Surettaahan se, kun ystävät lähtevät ja minä vain tässä elän, pohtii säveltäjä mietteliäänä.

– Mutta onneksi en olen yksin. Ympärillä on vielä hyviä ihmisiä ja hyvä meininki jatkuu! Agit Propin naiset ovat yhä mukana, hän hymähtää ja vähän hymyileekin.

Kaj Chydenius syntyi Kuusankoskella ja kasvoi Juankoskella. Ruotsinkieliset vanhemmat olivat muuttaneet työn vuoksi sinne, isä työskenteli paperitehtaan konttorinjohtajana. Musikaalinen poika lähti heti aikuisiällä Helsingin valoihin. Isä kehotti menemään Kauppakorkeakouluun, koska ”muusikon töillä ei elä”.

Sinua sinua rakastan!

Chydenius livahti myös Sibelius-Akatemiaan ja nousi nopeasti 60-luvun vasemmistolaisen liikkeen johtavaksi säveltäjäksi. Siirtotyöläinen, Jos rakastat, Kalliolle kukkulalle, Natalia. Klassikoita. Ja Sinua sinuarakastan, Aulikki Oksasen täysin ajaton runo, jonka tulkitsijaksi päätyi säveltäjä itse. Puolivahingossa.

– Siinä runossa on niin paljon tunnetta, elämää, rakkautta! No minun piti se sitten säveltää Mikko Niskasen elokuvaan Asfalttilampaat. Niskaselle ei tietenkään voinut esitellä pelkkää orkesteritaustaa, joten lauloin nopeasti studiossa melodian malliksi ajatellen, että joku oikea solisti laulaa sen uusiksi.

– Niskanen tokaisi vain, että ei tätä muut laula ja juoksi studioon leikkaamaan.

Aavistitteko, että laulusta tulee klassikko?

– En todellakaan. Olisi jotenkin omahyväistä ajatella että katsokaas millaisen mestariteoksen olen tehnyt. Mutta olin minä siihen ihan tyytyväinen. Ajattelin vain, että ei tässä mitään vikaa ole.

Kivaa on ollut – enkä aio lopettaa!

Lokakuun lopulla Chydeniusta juhlitaan Finlandiatalolla konserteissa. Ensin piti järjestää vain yksi, mutta liput myytiin heti loppuun. Säveltäjä nousee itse lavalle, sekä soittajana ja juontajanakin.

– Joskus aikaisemmin olen joutunut istumaan katsomossa. Pitää vaan pönöttää kuuntelemassa, kun muut esiintyvät. En pidä siitä yhtään. Haluan vielä olla vaikuttamassa siihen, miten teoksiani esitetään.

Kaj Chydeniuksesta ei tullut kauppatieteilijää, vaan tuli elinikäinen säveltäjä.

Oletteko saanut tehdä sitä mitä olette elämältä toivonutkin? Onko elämä kulkenut hyviä ja oikeita latuja?

– Kyllä. Nyt voisinkin sanoa, että kiitos kaikille. Mukavaa on ollut – enkä millään malttaisi vielä lopettaa.