Vaikka lattajalkoja ei luokitella sairaudeksi, ne voivat johtaa jopa leikkaushoitoa vaativiin kipuihin. Kivuliaimmat lattajalat syntyvät usein vasta aikuisiällä esimerkiksi rappeuman, vamman tai sairauden seurauksena. Niitä voi pahentaa myös liiallinen rasitus tai huonot kengät.
Astu märällä jalalla maahan. Millainen jälki siihen jää?
Jos näet hieman banaanin muotoisen läiskän, jonka ulkoreunat ovat märät mutta sisäpuoli kuiva, jalkapöytäsi kaari on korkea. Se tarkoittaa, että kävellessä maahan osuu kantapää, varpaat, päkiä ja jalkapohjan ulkoreuna, mutta ei päkiän ja kantapään välinen kaari. Suurimmalla osalla ihmisistä on tällainen jalka.
Jos maahan sen sijaan piirtyy koko jalkapohja sisäpuolta myöten, sinulla on niin sanottu latuskajalka, jota maallikoiden kesken myös lattajalaksi kutsutaan. Lattajalasta puuttuu silmin nähtävissä oleva sisäkaari.
– Se on jalkaterän rakenteellinen häiriö, jossa jalan holvikaari on matala tai olematon. Lattajalka muuttaa koko jalan biomekaniikkaa ja voi siten aiheuttaa ongelmia. Ääritilanteessa myös kantaluu kääntyy ulospäin, ortopedi, jalkakirurgi ja traumatologian erikoislääkäri Oliver Michelsson kertoo.
Kaikilla ihmisillä on syntyessään lattajalka, mutta useimmilla sisäkaari nousee ylös viiden–kuuden vuoden ikään mennessä. Pienempi osa synnynnäisistä lattajaloista jää pysyviksi.
– Enemmistö niistä, joilla on lapsuusiän latuskajalka, pärjää ihan hyvin koko elämänsä. Heillä voi olla huonompi rasituskestävyys esimerkiksi pitkänmatkanjuoksussa tai muussa urheilussa, mutta leikkauksia ei yleensä tarvita.
