Vanhemmat hoitavat lastensa uniongelmia yhä useammin melatoniinilla. Asiantuntijan mukaan melatoniini onkin parempi vaihtoehto kuin unilääkkeet. Ennen lääkkeisiin turvautumista olisi kuitenkin saatava lapsen elämäntavat kuntoon.
Melatoniini on elimistössä luontaisesti esiintyvä pimeähormoni. Sen erittymistä säätelee valo, ja sitä erittyy eniten yöllä. Hormonin eritys voi kuitenkin häiriintyä esimerkiksi stressin, aikaeron, vuorotyön, aivovaurion tai näkövamman vuoksi.
Jos vuorokausirytmi on hukassa tai melatoniin erittämisessä on ongelmia, lääkäri voi määrätä hoidoksi lääkemelatoniinia. Toukokuun jälkeen melatoniinia on saanut ostaa Suomessa myös ilman reseptiä.
Dagens Nyheterin mukaan yli 8 500 alle 17-vuotiasta ruotsalaislasta käytti viime vuonna melatoniinia nukkumisongelmiinsa. Määrä on lisääntynyt vuoden aikana tuhansilla.
Suomessa asiasta ei ole tarkkoja tilastoja, koska melatoniinista ei makseta Kela-korvausta. Helsingin Sanomien mukaan lasten melatoniinin lisääntynyt käyttö on pantu merkille myös Suomessa.
Hyvä renki, huono isäntä
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntijatuntijalääkäri, lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo pitää melatoniinia turvallisena ja hyvänä lääkkeenä, mutta varoittaa sen ylenmääräisestä popsimisesta.
– Unilääkkeillä saatu uni ei ole niin laadukasta kuin normaali uni, eli siinä mielessä melatoniini on hyvä vaihtoehto.
Melatoniin käytöstä olisi Salon mukaan neuvoteltava aina lääkärin kanssa.
– Melatoniinin käyttöä voi suositella etenkin lastenneurologialla hoidossa oleville, aivovauriosta kärsiville tai näkövammaisille lapsille, jotka mahdollisesti nukkuvat ihan hyvin, mutta joiden unirytmi ei noudata muun maailman vuorokausirytmiä. Silloinkin lääkärin pitäisi arvioida tarve.