Vanhemmat hoitavat lastensa uniongelmia yhä useammin melatoniinilla. Asiantuntijan mukaan melatoniini onkin parempi vaihtoehto kuin unilääkkeet. Ennen lääkkeisiin turvautumista olisi kuitenkin saatava lapsen elämäntavat kuntoon.
Melatoniini on elimistössä luontaisesti esiintyvä pimeähormoni. Sen erittymistä säätelee valo, ja sitä erittyy eniten yöllä. Hormonin eritys voi kuitenkin häiriintyä esimerkiksi stressin, aikaeron, vuorotyön, aivovaurion tai näkövamman vuoksi.
Jos vuorokausirytmi on hukassa tai melatoniin erittämisessä on ongelmia, lääkäri voi määrätä hoidoksi lääkemelatoniinia. Toukokuun jälkeen melatoniinia on saanut ostaa Suomessa myös ilman reseptiä.
Dagens Nyheterin mukaan yli 8 500 alle 17-vuotiasta ruotsalaislasta käytti viime vuonna melatoniinia nukkumisongelmiinsa. Määrä on lisääntynyt vuoden aikana tuhansilla.
Suomessa asiasta ei ole tarkkoja tilastoja, koska melatoniinista ei makseta Kela-korvausta. Helsingin Sanomien mukaan lasten melatoniinin lisääntynyt käyttö on pantu merkille myös Suomessa.
Hyvä renki, huono isäntä
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntijatuntijalääkäri, lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo pitää melatoniinia turvallisena ja hyvänä lääkkeenä, mutta varoittaa sen ylenmääräisestä popsimisesta.
– Unilääkkeillä saatu uni ei ole niin laadukasta kuin normaali uni, eli siinä mielessä melatoniini on hyvä vaihtoehto.
Melatoniin käytöstä olisi Salon mukaan neuvoteltava aina lääkärin kanssa.
– Melatoniinin käyttöä voi suositella etenkin lastenneurologialla hoidossa oleville, aivovauriosta kärsiville tai näkövammaisille lapsille, jotka mahdollisesti nukkuvat ihan hyvin, mutta joiden unirytmi ei noudata muun maailman vuorokausirytmiä. Silloinkin lääkärin pitäisi arvioida tarve.
Ei haittavaikutuksia
Melatoniinin käytöllä ei ole Salon mukaan havaittu haittavaikutuksia lyhytaikaisessa seurannassa. Pidempiaikaisesta käytöstä ei ole tutkimustuloksia.
– Jos kehittyville, kasvaville lapsille aletaan antaa yhä isompia annoksia, väestötasolla voi toki nousta esiin jotain yllättävää. Kaikki on mahdollista, Salo puntaroi.
Melatoniinin pitkäaikainen käyttö voi haitata esimerkiksi normaalin vuorokausirytmin muodostumista.
– Vuorokausirytmi ei pääse kehittymään normaalisti, jos sitä ohjataan jatkuvasti lääkkeellä tai melatoniinilla.
Myrkytyksen vaaraa melatoniinin käytöstä ei Salon mukaan ole.
– Tietääkseni siitä ei voi saada yliannostusta. Uneliaisuus voi toki lisääntyä, mutta se ei ole vaarallista.
Vuorokausirytmi kuntoon rutiineilla
Lastenlääkäri tähdentää, että lasten uni- ja nukahtamisvaikeudet on otettava vakavasti.
– Ne kuormittavat perhettä hyvin paljon ja voivat panna jopa koko perheen arjen sekaisin.
Nukahtamis- ja nukkumisongelmien syyt on kuitenkin selvitettävä ennen lääkkeisiin siirtymistä.
– Olisi tärkeää yrittää selvittää esimerkiksi se, miten virikkeinen päivä on ollut, onko ollut riittävästi ulkoilua, ovatko ravintoasiat kunnossa, millainen on unihygienia, huone, valoit ja sänky, ja miten nukkumaan menon rutiinit toteutuvat. Jos nämä kaikki ohitetaan sillä, että haetaan apteekista lääkettä, se ei varmastikaan ole hyvä.
Salo muistuttaa turvallisista ja joka ilta toistuvista rutiineista nukkumaan mennessä.
– Ilta voi alkaa vaikkapa siitä, että syödään iltapala, käydään iltapesulla, mennään sänkyyn ja luetaan iltasatu. Kun asiat tehdään samalla tavalla joka ilta, lapsen on helpompi valmistautua nukahtamiseen ja vuorokausirytmi kehittyy luonnollisesti.