Lasten piinaajan tuomio tyrmistyttää – "Systemaattiseen pahuuteen pitää reagoida"

Kahden kouluikäisen lapsen julmasta kohtelusta langetettu tuomio kuohuttaa MTV Uutisten lukijoita.

44-vuotias vantaalaismies tuomittiin vuoden ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalveluun, kun hän muun muassa pahoinpiteli ja kuritti lapsiaan ulkona suoritettavilla aresteilla kolmen vuoden ajan.

Monen MTV Uutisten Facebook-seuraajan mielestä miehen saama tuomio on liian lievä.

"1 vuosi 3 vuoden helvetistä? Eipä kuulosta oikeudenmukaiselta. Miten ois 3 vuoden tuomio?"

"Ei ole näköjään aikaisemmat lasten pahoinpitelytapaukset, esim. Erikan tapaus, opettaneet järjestelmälle mitään."

"Lyhyt ehdoton vankeus olisi tässä(kin) tapauksessa ollut parempi kuin pidempi ehdollinen. Vankilan seinien sisällä käynti tekisi selväksi, että kyseessä on rikos, ei vain sopimaton käytös."

"Normaalitasoa ankarampi tuomio"

Rikosoikeuden professori sen sijaan sanoo, että tuomio ei ole normaalia rangaistuskäytäntöä lievempi: itse asiassa se on hänen mielestään jopa tavallista ankarampi.

– Maksimirangaistus näistä teoista olisi ollut neljä vuotta. Nyt oikeus tuomitsi yli neljänneksen maksimista, sillä yhdyskuntapalvelua on määrätty 60 tuntia. Se on tuntuva määrä, koska yhdyskuntapalvelun joutuu suorittamaan ihan oikeasti, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Näin Vantaan käräjäoikeus perusteli rangaistusta

44-vuotiaan miehen katsottiin syyllistyneen kahteen pahoinpitelyyn ja kahteen heitteillepanoon, joiden tekoaika kaikkiaan oli vajaat kolme vuotta.

Tekojen uhreina olivat miehen omat lapset, tapahtuma-aikaan 11-14-vuotias tytär ja 9-12-vuotias poika.

Oikeus katsoi, että rikokset olivat tavallista pahoinpitelyä, heitteillepanoa ja vapaudenriistoa vahingollisempia ja vaarallisempia. Syynä tulkintaan oli muun muassa se, että uhrit olivat lapsia. Lisäksi vahingollisuutta lisäsivat tekoajan pituus ja tekojen toistuvuus sekä se, että kyseessä olivat miehen omat lapset.

Toisaalta oikeus katsoi, että lasten saamat vammat eivät olleet vakavia. Ehdolliseen tuomioon oikeus päätyi siksi, ettei miehellä ole aiempaa rikostaustaa ja siksi, että rangaistus on vain vuoden mittainen.

Usein pahoinpitelyistä annetaan pelkkiä sakkorangaistuksia ja Tolvanen muistuttaakin, ettei yksittäinen oikeuslaitos voi tuomioissaan poiketa kovin paljoa yleisestä rangaistuslinjasta.

Ehdollisen ja ehdottoman rangaistuksen välillä valitsemiseenkin on olemassa vakiintuneita käytäntöjä.

– Vuoden vankeusrangaistukset määrätään useimmiten ehdollisena, etenkin ensikertalaisille. Ehdottomia rangaistuksia aletaan langettaa usein vasta silloin, kun rangaistus on puolentoista ja kahden vuoden välillä, Tolvanen sanoo.

Vaikka vantaalaismiehelle määrätty rangaistus on Tolvasen mukaan oikeuslaitoksen linjan mukainen, ovat teot vakavia.

– Tapaus on hyvin poikkeuksellinen. Tällaiset rikokset ovat oikeudelle usein hankalia, koska vastaavia tapauksia ei yleensä ole olemassa, Tolvanen sanoo.

"Systemaattiseen pahuuteen reagoitava napakasti"

Toinen rikosoikeuden asiantuntija on sitä mieltä, että juuri tuomiokäytäntö on Suomessa pielessä.

– Systemaattinen, pitkään jatkunut kaltoinkohtelu ei näy tuomioiden ankaruudessa. On aivan eri asia, jos esimerkiksi vanhempi menettää malttinsa joskus, kuin että kaltoinkohtelu on jatkuvaa, sanoo Lapin yliopiston rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen.

Utriaisen mielestä tuomioissa pitäisi näkyä vahvemmin myös se, jos rikosten uhreina ovat olleet puolustuskyvyttömät lapset.

– Jos teko kohdistuu haavoittuvassa asemassa oleviin, se pitäisi ottaa tuomioissa paremmin huomioon. Tästä korkein oikeuskin on antanut ennakkoratkaisuja, Utriainen sanoo.

Utriainen pitää ehdollista vankeutta tekijälle lähinnä varoituksena, ei niinkään rangaistuksena. Siksi ehdollinen sopiikin hänen mielestään lähinnä tuottamuksellisiin eli huolimattomuuttaan tehtyihin rikoksiin. 

– Sen sijaan systemaattiseen pahuuteen pitää reagoida konkreettisesti ja napakasti. Rangaistuksen pituudella ei ole mitään väliä, jos se tuomitaan ehdollisena. Kuukauden tai kahden ehdoton olisi rangaistuksena huomattavasti tuntuvampi kuin vuoden ehdollinen, Utriainen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat