Lasten hätä jäänyt piiloon – kouluun palaavien lasten tuen tarve pitää kartoittaa tarkasti

Lastensuojelun ilmoitukset ovat vähentyneet koronakriisin aikana. Eikä se tiedä suinkaan hyvää poliisien eikä lastensuojelun parissa työskenteleville. Neuvoloiden palveluiden sulkeminen tai muuttuminen etänä hoidetuiksi on vaikeuttanut ongelmien tunnistamista.

– Suomalaiset perheet ovat jääneet pitkälti yksin tässä tilanteessa. Turvaverkko on poistunut useimmilta. Neuvolat ovat Suomessa vahva instituutio, joissa on mahdollista huomata tukea ja apua tarvitsevat lapset ja heidän perheensä, kertoo varhaiskasvatuksen professori Mirjam Kalland Helsingin yliopistosta.

Koulujen pikkuhiljaa avautuessa ja lasten palatessa isommin joukoin päiväkoteihin, on tärkeää kartoittaa, kuinka he todellisuudessa voivat. Monet perheet ovat olleet taloudellisesti tiukoilla ja päivärytmit menneet sekaisin.

Lapsille tulisi tehdä laaja terveystarkastus ja myös vanhempia pitää tavata. Siten voidaan löytää pulassa olevat ja apua tarvitsevat lapset ja perheet.

Täytyy selvittää myös, onko lapsi saanut viime aikoina riittävästi ruokaa ja unta sekä minkälainen hänen kokonaisvaltainen vointinsa on, Kalland toteaa.

Vaikutukset voivat olla kauaskantoisia

Vanhempien mieliala ja suhtautuminen kriisiin vaikuttaa voimakkaasti lapsiin. Se on kuin korttitalo, joka lahoaa, kun yksi kortti kaatuu. Se opittiin viime laman aikana.

Täytyy muistaa, että tämä on ennennäkemätön tilanne. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkea tästä voi seurata. Nyt on viisasta yrittää avata yhteiskuntaa ja katsoa, miten se vaikuttaa koronaviruksen leviämiseen, Kalland pohtii.

Hän muistuttaa, että sosiaalityötä ja lastensuojelua tehdään koko ajan aktiivisesti koronakriisistä huolimatta ja kehottaa pyytämään apua, jos sitä tarvitaan!

Aiheesta lisää Viiden jälkeen -ohjelmassa tänään.