Jo valmiiksi korkealla tasolla olevien lasten kiireellisten sijoitusten määrä on kasvussa: "Nyt paine käy perheissä liian suureksi ja tilanteet riistäytyvät käsistä"

1:56

Korona näkyy nyt lasten kiireellisten sijoitusten määrän kasvuna, kertoo Kuntaliitto. Lisäksi suunniteltuja kotoutuksia ei olla pystytty tekemään, vaan niitä on lykätty, koska tilanteet perheissä ovat kriisiytyneet. 

Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen perheen elämään ja yksityisyyteen, joten se on viimesijainen toimenpide, ja se tehdään silloin, kun ei ole muita mahdollisuuksia turvata lapsen tilannetta. 

Jo ennen koronaa käyrä on näyttänyt nousevaa. THL:n mukaan vuonna 2008 kiireellisiä sijoituksia tehtiin noin 2400 ja vuonna 2018 noin 4400 kappaletta. Korona näkyy tässäkin asiassa tummina pilvinä. 

– Meille on kunnista tullut tietoa, että kiireellisten sijoitusten määrä on kasvussa. Kotona tilanteet eskaloituvat. Suunniteltuja sijoitusten päättämisiä on jouduttu lykkäämään, koska tilanne on kiristynyt kotona ja lasten suunniteltua kotoutusta ei ole voitu tehdä, kertoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen

Kuntaliitto ei avaa kuntakohtaisia tietoja, mutta Suomi ei ole huolestuttavassa kehityskulussa yksin. 

– Tämä on ihan globaali ilmiö. Korona-epidemian aikaan muissakin maissa raportoidaan kiireellisten sijoitusten lisääntymisestä, toteaa tutkimusprofessori Tarja Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

"Painekattila perheessä voi helposti kiehua ylitse"

Asiantuntijan mukaan tilanteessa näkyy perheen arkirutiineja ylläpitävien palveluiden, erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulujen, poikkeusolot.

– On perheitä, joissa on ollut vaikeuksia jo aikaisemmin, mutta ollaan joten kuten pärjätty. Mutta nyt sitten paine käy perheissä liian suureksi ja tilanteet riistäytyvät käsistä, myös ihan alkohliongelmien ja muiden mielenterveyteen liittyvien ongelmien takia, sanoo Puustinen-Korhonen. 

– Perheiden, elämäntilanteiden ja pahoinvoinnin kirjo tulee nyt eri tavalla esiin. Meillä on perheitä, jotka ovat olleet vaikeassa tilanteessa jo ennen koronaa – siinä tapauksessa se painekattila perheessä voi helposti tulla ylitse. Toisaalta meillä on keskivertoperheitä, hyvinvoivia perheitä, joilla on ihanaa aikaa, kun voi olla ihan lasten kanssa ja keskenään, Heino arvioi. 

Etäpalvelut eivät kata perheiden palvelutarpeita

Samalla kun lastensuojeluilmoitusten määrät ovat vähentyneet, sosiaalipalveluiden kysyntä on kasvanut. Tällaisia palveluita ovat perhetyö, kotipalvelu, kotipalvelun tukipalvelut, ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki ja sosiaalinen luotto.

Tilannetta vaikeuttaa entisestään palveluntuottajien siirtyminen etäpalveluihin.

– Kunnat hankintana ovat ostaneet yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöitä kotiin vietäviä palveluja, vaativaa perhetyötä. Nämä palveluntuottajat ovat ilmoittaneet siirtyvänsä etäpalveluihin ja hoitavansa tukisuhteensa etätyönä. Ja tämä ei kyllä riitä kaikkien perheiden palvelutarpeisiin, joillon sitten kunnasta on paikattu tätä palveluvajetta aikamoisesti, toteaa Puustinen-Korhonen. 

– Mutta se ei ole helppoa, koska esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelun perhetyötä, joka pääsääntöisesti tukee haavoittuvimmassa asemassa olevia perheitä, on jossain määrin siirretty hoitoon liittyviin tehtäviin terveydenhuoltoon.  Monesti nämä haasteet tarkoittavat käytännössä, että sosiaalityö on etulinjassa ainoa ryhmänä, joka tarvittaessa jalkautuu koteihin, jatkaa lastensuojelun asiantuntija.

Vastaanottoperheet jäädyttäneet omaa toimintaansa

Lastensuojelun vastaanottoperheet ovat lopettaneet toimintaansa koronaepidemian ajaksi.

– Tämä on lisännyt painetta vastaanottolaitostoiminnalle. On avattu uusia kunnan omia vastaanotto-yksikköjä, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija.

Työvoimapulaa paikkaillaan henkilöstösiirroilla

Pian epidemian alettua tilanne näkyi lastensuojelun ympärivuorokautisten toimintayksikköjen toiminnassa siten, että syntyi henkilöstövajetta ja vaikeuksia saada sijaisia palkattua. 

Tämä johtui siitä, että henkilökunta sijaishuollon yksiköissä jäi matalalla kynnyksellä sairastamaan kotiin, jos oli esimerkiksi flunssaoireita.

– Samanaikaisesti sijaisia alkoi olla vaikeaa saada, koska ympärivuorokautisiin yksiköihin sijaiset eivät halunneet mielellään mennä töihin. Tätä on kunnissa ratkaistu siten, että on siirretty lastensuojelun avopalveluista esimerkiksi perhetyön ja sosiaaliohjauksen henkilöstöä ympärivuorokautiseen työhön kunnan omiin laitoksiin.

– Saamieni tietojen mukaan myös yksityisissä lastensuojelulaitoksissa on ilmennyt sama henkilöstöpula ja ennen kaikkea lisähenkilöstön tarve, kun lapset käyvät etäkoulua, toteaa Puustinen-Korhonen.

Kuntaliitossa pelätään, että sijoitusten määrä jatkaa kasvuaan myös lähikuukausien aikana. Edessä on vielä monta piinaviikkoa.

Miten välttää tilanteiden eskaloitumista entisestään?

– Toivoisin, että niillä, joilla on suhde lapsiin ja joilla on ollut yhteys lapsiin, se säilyisi, tutkimusprofessori vetoaa. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja