Korona näkyy nyt lasten kiireellisten sijoitusten määrän kasvuna, kertoo Kuntaliitto. Lisäksi suunniteltuja kotoutuksia ei olla pystytty tekemään, vaan niitä on lykätty, koska tilanteet perheissä ovat kriisiytyneet.
Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen perheen elämään ja yksityisyyteen, joten se on viimesijainen toimenpide, ja se tehdään silloin, kun ei ole muita mahdollisuuksia turvata lapsen tilannetta.
Jo ennen koronaa käyrä on näyttänyt nousevaa. THL:n mukaan vuonna 2008 kiireellisiä sijoituksia tehtiin noin 2400 ja vuonna 2018 noin 4400 kappaletta. Korona näkyy tässäkin asiassa tummina pilvinä.
– Meille on kunnista tullut tietoa, että kiireellisten sijoitusten määrä on kasvussa. Kotona tilanteet eskaloituvat. Suunniteltuja sijoitusten päättämisiä on jouduttu lykkäämään, koska tilanne on kiristynyt kotona ja lasten suunniteltua kotoutusta ei ole voitu tehdä, kertoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
Kuntaliitto ei avaa kuntakohtaisia tietoja, mutta Suomi ei ole huolestuttavassa kehityskulussa yksin.
– Tämä on ihan globaali ilmiö. Korona-epidemian aikaan muissakin maissa raportoidaan kiireellisten sijoitusten lisääntymisestä, toteaa tutkimusprofessori Tarja Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
"Painekattila perheessä voi helposti kiehua ylitse"
Asiantuntijan mukaan tilanteessa näkyy perheen arkirutiineja ylläpitävien palveluiden, erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulujen, poikkeusolot.

