Suunnitelmat lasten fitnesskisoista kaatuivat murskakritiikin alle. Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä kuitenkin näkee, että tälläkin hetkellä lajin pariin päätyvät liian nuoret ja ennestään vaaravyöhykkeellä olevat.
Yle kertoi tiistaina Suomen Fitnessurheilu ry:n suunnittelevan fitnesskisoja lapsille. Tällä hetkellä Suomessa saa osallistua fitnesskisoihin sinä vuonna, jona nuori täyttää 16 vuotta. Järjestön toiminnanjohtaja Ville Isola esitti, että ikärajaa voitaisiin laskea 12 vuoteen.
Ajatus esiteinien fitnesskisoista sai monet kihisemään kiukusta. Yksi pöyristyneistä on Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
– Oli vaikea uskoa, että se oli jokin muu kuin pila, hän sanoi MTV Uutiset Livessä.
Voimakas julkinen reaktio sai järjestön muuttamaan nopeasti suunnitelmiaan. Torstaina Suomen Fitnessurheilu ry tiedotti, ettei lajissa aloiteta lasten urheilutoimintaa missään muodossa.
Missä menee raja terveellisen urheilullisen elämäntavan ja syömishäiriöksi luokitellun ortoreksian välillä? Katso Mikkilän haastattelu yllä olevalta videolta.
Lue myös: Korona-aika on lisännyt nuorten syömishäiriöitä karmealla tavalla
Mitä seurauksia lasten fitnesskisoilla olisi ollut?
Ennen kannan muuttamista toiminnanjohtaja Ville Isola perusteli haastatteluissa ikärajan laskemista muun muassa lajin suosiolla nuorten keskuudessa. Maailmalla fitnessurheilua harrastavat lapsetkin. Isola näki, että juniorikisojen avulla lajin pariin saataisiin luotua urheilupolkuja varhaisemmassa vaiheessa ja että urheilijan elämään terveellisine tottumuksineen olisi hyvä tottua jo nuorena.
Myös muissa lajeissa harrastaminen aloitetaan pienenä, ja esimerkiksi tanssissa korostuu ulkonäkö. Mikkilä näkee fitnessurheilun ongelmana, että laji keskittyy yksinomaan ulkonäköön.
– Siellä ei ole edes sitä suoritusta, mikä muissa lajeissa on ykkösprioriteettina.
Isolan alustavissa visioissa lasten fitnesskisoissa olisi tosin arvosteltu lasten vartalon lisäksi fyysisiä suorituksia, kuten punnerruksia ja kuperkeikkoja. Painoindeksin mukainen alipainoisuus olisi ollut kiellettyä – ehkä myös aikuisten kisoista tutut tekorusketukset ja meikit.
– Mikä siitä sitten tekee fitnestä? Voisiko sinne aikuistenkin kisoihin saada niitä kuperkeikkoja ja punnerruksia? Mikkilä heittää.
Lue myös: Fitness-tähti Pernilla Böckermanille keho on työväline – "Hyvin kurinalainen elämäntapa silloin, kun ollaan dieetillä"
Sopiiko fitnessurheilu kenellekään?
Mikkilä alleviivaa, että kaikissa urheilulajeissa on riskinsä ja että ylipäätään ihmisten suhtautuminen liikuntaan, syömiseen ja omaan kehoon on usein vääristynyt.
Painon tiukka tarkkailu, ruokien punnitseminen ja äärimmäisen kurinalainen treeni ovat kaikki vahingollisia piirteitä, joita ei pitäisi lapsille opettaa. Mikkilä kyseenalaistaa, onko fitness sopiva laji minkään ikäiselle. Hän suosittelisi ihmisiä mieluummin etsimään liikuntamuodon, jossa merkityksellisiä ovat nimenomaan pystyvyyden ja ilon kokemukset suorituspaineiden ja tuloshakuisuuden sijaan.
Fitnesskisojen nykyistä 16 vuoden ikärajaa Mikkilä pitää sitäkin turhan matalana. Harva on teininä sinut kehonsa kanssa.
– Uskallan väittää, että on aika paljon ihmisiä, joiden ei missään iässä olisi hyvä aloittaa fitnessharrastusta. Mutta pahoin pelkään, että ne ihmiset, joiden ei olisi koskaan hyvä aloittaa, juuri hakeutuvat tämän lajin pariin.
Lue myös: Rehtori kertoo, millaiset oppilaat nukkuvat vähiten – "Kotiin vasta kello 10 jälkeen illalla"
Aikuisilla ja vaikuttajilla peiliin katsomisen paikka
Lapset imevät vaikutteita aikuisilta. Vanhemmilla ja vaikuttajilla onkin suuri rooli siinä, millainen suhde ruokaan, liikuntaan sekä kehoon nuorille kehittyy.
– Tuntuu vähän tekopyhältä, miten monet fitnesslajin sisälläkin kritisoivat tätä suunnitelmaa. Miksi he sitten itse ovat siinä mukana, jos he eivät sitä lapsille ja nuorille suosittelisi? Kyllähän he omalla toiminnallaan mallintavat ja normalisoivat fitnessmaailmaa, jota lapset ja nuoret seuraavat esimerkiksi somessa, Mikkilä sanoo.
Hän kehottaa myös vanhempia katsomaan peiliin – kuvainnollisesti. Jos silmäilee kuvaansa inhoten ja rankaisee itseään syömättömyydellä tai ankaralla treenillä, oppii lapsi saman myrkyllisen käyttäytymismallin.
– Terveellisyys on riittävyyttä ja täysipainoisuutta ja sinne mahtuu monenlaista ruokaa, Mikkilä sanoo.