Lastensuojelulaitoksissa on käynyt ilmi tapauksia, jossa esimerkiksi lasten rajoittamisia ja henkilöntarkastuksia ei ole kirjattu asianmukaisesti. Puutteelliset kirjaukset vaarantavat lasten oikeuksien toteutumisen, tiedottaa Valvira.
Lastensuojelulaitoksissa jää kirjaamatta päätöksiä, jotka koskevat lasten yhteydenpidon tai liikkumisvapauden rajoittamista, henkilötarkastuksia, eristämistä ja kiinnipitoa, ja osa kirjauksista on puutteellisia.
– Päätösten puuttuminen ja puutteelliset kirjaukset vaarantavat lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen, Valvira kirjoittaa tiedotteessa.
Aina, kun lapseen kohdistetaanrajoitustoimenpiteitä, ne tulisi kirjata, jotta toimenpiteitä voidaan valvoa.
– Huolena on, miten paljon lastensuojelulaitoksissa tosiasiassa rajoitetaan lapsia, mutta ei tehdä lastensuojelulain edellyttämiä kirjallisia rajoituspäätöksiä. Kun rajoituspäätöksiä tehdään, niiden perustelut voivat olla riittämättömiä, kertoo lakimies Päivi Vuorinen Valvirasta.
– Laitoksissa saattaa olla myös sääntöjä, jotka käytännössä vastaavat päätöstä edellyttäviä rajoitustoimenpiteitä.
Eniten tehtiin henkilönkatsastuksia ja kiinnipitoja, kohteena usein samat lapset
Valviran mukaan rajoitustoimenpiteistä tehtiin viime vuonna eniten henkilönkatsastuksia ja kiinnipitoja ja usein kohteena olivat samat lapset.
Viranomaiset ovat saaneet tiedot yksityisten lastensuojelulaitosten toimintakertomuksista. Julkisilla lastensuojelulaitoksilla ei ole velvollisuutta antaa toimintakertomuksia valvontaviranomaisille, joten niiden käyttämien rajoitustoimenpiteiden määristä ei ole koottu valtakunnallista tilastoa.
Puutteet rajoitustoimia koskevassa päätöksenteossa voivat ilmetä monin tavoin.
– Päätöksiin ei esimerkiksi kirjata rajoitustoimenpiteen aikaista tilannetta ja arviota eikä perusteluja, miksi rajoitustoimenpide on tarpeen, vaan päätökseen kopioidaan suoraan aiemmassa päätöksessä olleet asiat, kertoo Vuorinen.