Karuja tapauksia: Lasten eristystä ja kiinnipitoa ei aina kirjata ylös lastensuojelulaitoksissa

2:09imgMielenterveyden ongelmiin liittyvät lastensuojeluilmoitukset ovat selvässä kasvussa Helsingissä.
Julkaistu 27.09.2021 10:44
Toimittajan kuva

Juulia Jaulimo

juulia.jaulimo@mtv.fi

Lastensuojelulaitoksissa on käynyt ilmi tapauksia, jossa esimerkiksi lasten rajoittamisia ja henkilöntarkastuksia ei ole kirjattu asianmukaisesti. Puutteelliset kirjaukset vaarantavat lasten oikeuksien toteutumisen, tiedottaa Valvira.

Lastensuojelulaitoksissa jää kirjaamatta päätöksiä, jotka koskevat lasten yhteydenpidon tai liikkumisvapauden rajoittamista, henkilötarkastuksia, eristämistä ja kiinnipitoa, ja osa kirjauksista on puutteellisia.

–  Päätösten puuttuminen ja puutteelliset kirjaukset vaarantavat lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen, Valvira kirjoittaa tiedotteessa.

Aina, kun lapseen kohdistetaanrajoitustoimenpiteitä, ne tulisi kirjata, jotta toimenpiteitä voidaan valvoa.

– Huolena on, miten paljon lastensuojelulaitoksissa tosiasiassa rajoitetaan lapsia, mutta ei tehdä lastensuojelulain edellyttämiä kirjallisia rajoituspäätöksiä. Kun rajoituspäätöksiä tehdään, niiden perustelut voivat olla riittämättömiä, kertoo lakimies Päivi Vuorinen Valvirasta.

– Laitoksissa saattaa olla myös sääntöjä, jotka käytännössä vastaavat päätöstä edellyttäviä rajoitustoimenpiteitä.

Eniten tehtiin henkilönkatsastuksia ja kiinnipitoja, kohteena usein samat lapset

Valviran mukaan rajoitustoimenpiteistä tehtiin viime vuonna eniten henkilönkatsastuksia ja kiinnipitoja ja usein kohteena olivat samat lapset.

Viranomaiset ovat saaneet tiedot yksityisten lastensuojelulaitosten toimintakertomuksista. Julkisilla lastensuojelulaitoksilla ei ole velvollisuutta antaa toimintakertomuksia valvontaviranomaisille, joten niiden käyttämien rajoitustoimenpiteiden määristä ei ole koottu valtakunnallista tilastoa.

Puutteet rajoitustoimia koskevassa päätöksenteossa voivat ilmetä monin tavoin.

– Päätöksiin ei esimerkiksi kirjata rajoitustoimenpiteen aikaista tilannetta ja arviota eikä perusteluja, miksi rajoitustoimenpide on tarpeen, vaan päätökseen kopioidaan suoraan aiemmassa päätöksessä olleet asiat, kertoo Vuorinen.

– Rajoituspäätöstä ei välttämättä anneta lapselle tiedoksi lainkaan tai se annetaan viiveellä tai lapselle ei kerrota muutoksenhakumahdollisuudesta.

Kirjausten puutteellisuus vaikuttaa siihen, että sosiaalityöntekijöiden on vaikeaa arvioida lapsen edun toteutumista ja kohtelua lastensuojelulaitoksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olevien lasten määrä on kasvava. Sijaishuollossa olevien lasten oikeudet ovat Valviran mukaan tänä vuonna lastensuojelun suunnitelmallisen valvonnan kohteena.

Lue myös: Virtain perhesurmasta uutta tietoa: Poliisi tutkii, rikkoiko lastensuojelu virkavelvollisuutta 14-vuotiaan tytön asioissa

Nuorisojengeissä liikkuu vasta 12–13-vuotiaita – miksi vanhemmat eivät puutu asiaan?

Tuoreimmat aiheesta

Lastensuojelu