Lapsiväkivaltaa ei tunnisteta ja huomata – alaikäisten oikeuksia jyrättiin koronapäätöksissä: "Lapsillakin on oikeus vaikuttaa"

7:44
Videolla lapsiasianvaltuutettu kertoo myös, millaisia ovat lasten ja nuorten väkivallan yleisimmät muodot.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kirjoittaa tänään julkaistussa vuosikertomuksessa, että lasten oikeuksia on jyrätty koronapäätöksissä. Lisäksi huolta herättää lasten ja nuorten väkivalta, jonka takia pitäisi Pekkarisen mukaan ryhtyä paljon konkreettisempiin toimiin. 

Koronaepidemian vuoksi tehtyjä lainmuutoksia on kertynyt viime vuonna lähes sata kappaletta. 

– Ensimmäiset päätökset alkoivat jo keväällä, kun siirryttiin etäopetukseen. Toki se päätös piti tehdä todella nopeasti ja itsekin olin siitä helpottunut, koska siinä kohtaa ei tiedetty, miten vaarallinen sairaus lapsille ja nuorille voi olla, Pekkarinen toteaa. 

Lapsilta ja nuorilta ei kysytty

Lasten ja nuorten näkemykset on Pekkarisen mukaan sivuutettu päätöksenteossa lähes täysin. 

– Ottaen huomioon, miten laajakantoisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia eri päätöksillä on ollut nimenomaan lasten ja nuorten elämään, meidän olisi vähintäänkin pitänyt tehdä jokaisen päätöksen yhteydessä lapsivaikutusten arviointi. 

– Sellaisia on tänä vuonna tehty hyvin vähän ja jos niitä on tehty, ne on tehty hyvin pintapuolisesti. Yksi mitä on unohdettu tehdä, on kuunnella lapsia ja nuoria ja heidän näkemyksiään näistä aiotuista ja toteutetuista toimenpiteistä. 

Keinoja on monia

Lapset voitaisiin kyllä saada monella tavalla mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 

– Kyselyihin löytyy nykyään hyvät digitaaliset välineet. Toinen juttu olisi sitten tarkastella tutkimuksia, joissa lasten ja nuorten mielipiteitä on selvitetty. Kolmas vaihtoehto on kuulla lasten kanssa työskenteleviä ja toimivia ihmisiä. Niitä pitäisi monitasoisesti hyödyntää. 

Pekkarisen mukaan ihmisten on helpompi hyväksyä tehdyt päätökset, jos he kokevat, että heidän näkemyksiään on kuunneltu. 

– Silloin ankaraltakin tuntuvat päätökset voivat mennä ikään kuin seulan läpi. Mutta jos ihmiselle tulee sellainen kokemus, että on tehty päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan hänen arkeensa ja häntä ei ole huomioitu ollenkaan, niitä on myös vaikea noudattaa. Laki tai määräys ei itse asiassa toimi silloin. 

Väkivalta herättää huolta

Pekkarinen kantaa huolta myös alaikäisten välisestä väkivallasta. Surullisia esimerkkejä siitä, kuinka pitkäaikainen kiusaaminen on johtanut jopa kuolemaan on jo nähty.  Julmin esimerkki tästä on Koskelan joulukuinen teinisurma.

– Me emme ole huomioineet asiaa lainkaan kansallisissa ohjelmissamme. Meillä on sekä valtakunnallisia että paikallisia väkivallan vastaisia ohjelmia. Niissä kyllä tunnistetaan kouluissa, harrastuksissa tai perheissä tapahtuva väkivalta, mutta satunnainen kaverisuhteissa tapahtuva väkivalta ikään kuin valuu kaiken ennalta ehkäisevän toiminnan ohi. 

– Sitten kun siihen on tapahtunut, siihen puuttuvat poliisit ja satunnaisesti eri järjestöissä työtä tekevät nuoriso-ohjaajat. Minkä takia lapset ja nuoret hakkaavat toisiaan ja kuvaavat sitä someen? Onko missään kysytty, mistä siinä on kysymys? 

Lasten kanssa tulisi keskustella väkivallasta

Väkivallan vastainen toiminta voidaan Pekkarisen mukaan ottaa osaksi valtakunnallisia ohjelmia, mutta ilman käytännön soveltamista se on hyödytöntä – toimintaa pitäisi nähdä arjessa. 

– Kyllä jokaisen aikuisen ja kasvattajan pitäisi myöskin jutella lasten kanssa väkivallasta ja toisten hyvästä kohtelusta – myös siitä, ettei itseen saa kohdistua mitään vahingoittavaa. Näistä täytyy uskaltaa kertoa aikuiselle. 

– Nuorten keskuudessa saattaa myös olla vasikoimisen kielto, joka tekee avun hakemisen vielä vaikeammaksi, Pekkarinen huomauttaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja