Lasten ja nuorten välistä väkivaltaa ei Suomessa tunnisteta. Lasten kanssa pitää puhua esimerkiksi väkivallan seurauksista, katsoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Lasten oikeus vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä päätöksentekoon on jäänyt koronavuonna pahasti varjoon, sanoo Pekkarinen.
– Päätöksiä on tehty lasten päiden yli tekemättä lapsivaikutusten arviointeja. Lasten ja nuorten kokemukset on ohitettu hyvin monella tapaa. He ovat olleet pääviestintävälineissä lähes näkymättömiä, Pekkarinen sanoo STT:lle.
Lapsiasiavaltuutetun tänään julkaistava vuoden 2020 vuosikertomus sisältää kannanotot, joissa vaaditaan edistämään lasten oikeutta vaikuttaa sekä lasten välisen väkivallan tunnistamista ja torjumista.
Lue myös: "Aikamoinen temppu kouluille" – rehtorien yhdistyksen puheenjohtaja ihmettelee edestakaisin sahaamista etä- ja lähiopetuksessa
Lasten ääni esiin myös tutkimustiedolla
Pekkarisen mielestä lapsia ja nuoria olisi kiireestä huolimatta pitänyt lainsäädäntömuutosten ja muiden päätösten yhteydessä kuulla tai vähintään arvioida heihin kohdistuvia vaikutuksia. Hän katsoo, että lapsivaikutusten arviointia olisi myös pitänyt vuoden aikana pystyä kehittämään.
Lasten ja nuorten ohittaminen on YK:n sitoumusten vastaista, sillä Suomi on lapsen oikeuksien sopimuksessa sitoutunut huomioimaan lapsen edun erilaisissa päätöksentekotilanteissa, Pekkarinen huomauttaa.
Yhtenä hyvänä esimerkkinä lasten ja nuorten kuulemisesta hän nostaa esiin opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä tekemän verkkokyselyn etäopetuksesta.
Lasten ja nuorten näkemysten huomioiminen voi toisaalta tarkoittaa myös sitä, että päätöksenteossa otetaan huomioon heitä koskeva tutkimustieto.
Lapsiasiavaltuutetun viime vuoden painopiste oli maapallon tulevaisuus lapsen oikeuksien näkökulmasta. Sattumalta vuoteen osui pandemia, joka tietenkin toi teemaan oman painotuksensa. Lapsen oikeus vaikuttaa ulottuu kuitenkin myös esimerkiksi ilmastoasioihin, Pekkarinen katsoo.