Lapsiasiavaltuutettu huolissaan: Lasten ja nuorten välistä väkivaltaa ei Suomessa tunnisteta

–  Jos lapsilta ja nuorilta itseltään kysytään, he toivovat mahdollisuutta vaikuttaa isoihin globaaleihin kysymyksiin.

Nuori ei aina ymmärrä väkivallan seurauksia

Lasten ja nuorten väliset väkivallanteot ovat nousseet varsinkin viime aikoina Suomessa otsikoihin ja keskusteluun.

Lapsiasiavaltuutetun kannanoton mukaan lasten ja nuorten keskinäistä väkivaltaa ei Suomessa tunnisteta. Kiusaamisesta kouluissa ja harrastuksissa kyllä puhutaan, mutta niiden ulkopuolella tapahtuvasta väkivallasta ei.

–  Me emme tunnista esimerkiksi sisarusten välistä väkivaltaa, nuorten seurusteluväkivaltaa tai kaduilla tapahtuvaa väkivaltaa, joka kohdistuu etenkin poikiin. Nämä ovat kuitenkin teini-ikäisillä ne kaikkein tavanomaisimmat väkivallan uhriksi joutumisen väylät, Pekkarinen sanoo.

Tällaiset väkivallan muodot on otettava ehkäisevän työn kohteeksi, vuosikertomuksessa todetaan.

Ilmiön tunnistaminen lähtee Pekkarisen mukaan siitä, että asiasta puhutaan. Lasten ja nuorten kanssa pitää puhua esimerkiksi siitä, millaista vahinkoa väkivalta voi aiheuttaa.

–  Väkivallan vahingollisuus saattaa tulla lapsille ja nuorille yllätyksenä. Tietoisesti vahingoitetaan toista, mutta ei kuitenkaan ymmärretä, kuinka kauaskantoisia vaikutuksia sillä voi olla.

Valvomaton aika lisääntynyt

Väkivaltaa ovat Pekkarisen mukaan alttiimpia käyttämään ne lapset ja nuoret, jotka ovat itse joutuneet väkivallan kohteeksi.

Väkivallan riskiä lisäävät myös väkivallan hyväksyvät normit, kuten erilaiset mediasisällöt.

Riskiä voivat lisätä myös muut kuormittavat tekijät arjessa, esimerkiksi yksinäisyys. Kuten aikuisilla, myös nuorilla päihteiden käyttö lisää väkivallanteon riskiä.

Poliisin tietoon tulleet epäilyt alaikäisten tekemästä vakavasta väkivallasta lisääntyivät viime vuonna, Pekkarinen kertoo.

–  Vaikea sanoa, onko sillä yhteyttä koronaan, mutta aika rohkeaa olisi väittää, että ei ole.

Poikkeusvuoden aikana nuorten valvomaton aika on lisääntynyt, kun on pidetty etäopetusta, keskeytetty harrastuksia ja aikuisia on julkisilla paikoilla vähemmän, Pekkarinen kuvaa.

Koronakriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat jo ennestään olleet heikommassa asemassa, vuosikertomuksessa todetaan.

Ei pelkkiä tsemppipuheita

Koronavuonna keskusteluun ovat nousseet erityisesti etä- ja lähiopetuksen kysymykset.

–  Pidän etäopetusta viimeisenä vaihtoehtona, ja mielestäni siihen pitäisi turvautua vain äärimmäisessä hädässä, Pekkarinen sanoo.

Yhtä lailla koronatoimissa pitäisi lapsiasiavaltuutetun mielestä ottaa huomioon lasten oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan, mikä on myös lasten kehitykselle erittäin tärkeää.

–  Jos terveysturvallisesti voidaan jotenkin mahdollistaa lasten ja nuorten tapaamiset ja hengailu, siihen pitäisi kaikin keinoin pyrkiä.

Tänä vuonna lapset ja nuoret tarvitsevat rohkaisua ja toivoa, Pekkarinen katsoo – ei kuitenkaan tsemppipuheita vaan selkeitä suunnitelmia siitä, miten heistä huolehditaan jatkossa.

Lue myös: Koulunkäynninohjaaja kuulee etäkoulua käyvien lasten ikävästä päivittäin: "Lapsi pyysi, voisiko ohjaaja katsella hänen kanssaan elokuvaa"

• 15:23
  Henkirikokset

  Naapuri järkyttyi Lohjan epäillystä vauvamurhasta: "Olisin pystynyt ehkä auttamaan"
• 19.10.18:00
  Lastensuojelu

  Lasten laitospalvelujen hintalappu nousi liki 150 miljoonalla vaikka lasten sijoitukset vähenivät – "Täysin kestämätöntä"
• 19.10.14:02
  Politiikka

  Lapsiasiavaltuutettu kannattaa päihdeäitien vapaaehtoista pakkohoitoa: "Eettinen tapa suojella myös sikiöitä"
• 18.10.14:43
  Raha

  Saako vanhempi lainata lapsen tililtä rahaa perheen menoihin?
• 17.10.18:39
  Kiusaaminen

  "Keulamummo" satuttanut lapsia vuosia Kuopiossa – tytön äiti: "Aika turvattomalle tuntuu"
• Lataa lisää