Isyyteen voi Väestöliiton mukaan liittyä monenlaisia jaksamisen haasteita, pelkoja ja epävarmuuksia. Isä saattaa kokea muun muassa ulkopuolisuutta tai tuntea itsensä perheenjäsenenä tarpeettomaksi tai riittämättömäksi.
– Ennen ajateltiin ehkä enemmän, että keskittyminen perheen taloudelliseen tukemiseen oli isälle riittävää, Väestöliiton terapeutti Aku Hentilä arvioi.
– Nyt isän odotetaan ottavan enemmän vastuuta lapsen hoitamisesta, lasten asioiden hoidosta ja kodista ylipäätään. Nämä uudet roolit voivat tuntua palkitsevilta mutta aiheuttaa myös ylimääräistä painetta ja stressiä.
Hentilän mukaan tuleva isä saattaa odotusaikana murehtia sitä, kuinka hyvä roolimalli hän tulee olemaan omalle lapselleen.
Lue myös: Ongelmia parisuhteessa? Tässä vaiheessa kannattaa mennä pariterapiaan
Vauva-aika voi pelottaa isää
Myös vauva-aika ylipäätään voi pelottaa: tulevalla isällä ei välttämättä ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä vauvojen kanssa pitäisi tehdä, kuinka niitä tulisi pitää sylissä tai miten niitä syötetään.
Hentilä kertoo, että moni isä on huolissaan myös sitä, miten rahat riittävät muuttuneessa elämäntilanteessa.
– Isyyden alettua raha-asioihin saattaa joutua suhtautumaan uudella tavalla: enää ei riitä, että tulee itse taloudellisesti toimeen, vaan pitääkin ajatella enemmän koko perheen toimeentuloa. Taloudellinen vastuu voi tuntua kuormittavalta.
5:14
Yhä useampi isä käy terapiassa
Hentilän kokemuksen mukaan isien jaksamisen haasteissa ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Terapiassa käyminen on kuitenkin ylipäätään yleistynyt, myös isien osalta.
Naiset käyvät yhä terapiassa miehiä enemmän. Hentilä kertoo, että Suomessa naiset käyttävät kolme neljäsosaa Kelan psykoterapiatuesta ja heillä on miehiä enemmän masennusdiagnooseja.
– Tämä voi liittyä siihen, että miesten masennusta ei aina tunnisteta tai osata hoitaa. Siinä missä naiset oirehtivat useammin alakuloisuudella, miesten keskuudessa tyypillisempää on vihaisuus, pakonomainen työnteko tai liikunta sekä erilaiset addiktiot.
Vauvojen äidit voivat isiä huonommin
Noin 90 prosenttia vauvaperheiden äideistä ja isistä on tyytyväisiä elämäänsä ja omaan vanhemmuuteensa. Muilla osa-alueilla äitien ja isien väliset erot ovat selvempiä: synnyttäneillä vanhemmilla esimerkiksi uupumuksen ja yksinäisyyden oireet ovat selvästi toisia vanhempia yleisempiä.
Vain muutama prosentti isistä on kokenut yksinäisyyttä vauva-arjessa, ja uupumuksen oireista raportoi alle kolmasosa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.
– Äidit ovat herkistyneemmässä tilassa synnytyksen jälkeen ja usein myös yksin kotona, kun taas isät ovat töissä ja heillä on yleisesti ottaen enemmän kontakteja – koronasta huolimatta. Äidit kokevat myös enemmän univajetta ja kantavat edelleen suuremman vastuun perheen arjessa, Klemetti kuvailee.
Lue myös: Poliisi lukuisista vakavista väkivaltarikoksista: ”Tärkeää, että lähipiirissä tunnistettaisi mahdollinen avuntarve riittävän ajoissa”
Vauvan odotusaikana masennusoireita on ollut vajaalla 30 prosentilla synnyttäneistä ja 13 prosentilla toisista vanhemmista. Tiedot ovat THL:n maaliskuussa julkaistusta FinLapset-kyselytutkimuksesta, johon vastasi viime vuonna 14 820 vanhempaa. Vastaajien vauvat olivat 3–6 kuukauden ikäisiä.
Klemetin mukaan isien vastausprosentti oli tutkimuksessa vain 36, joten aineistoon on saattanut valikoitua erityisesti isyydestä kiinnostuneita ja isyyteensä tyytyväisiä vastaajia, ja siten tulokset saattavat antaa hieman todellisuutta positiivisemman kuvan vauvojen isien arjesta.
– Vastaajia oli silti niin paljon, että tulosten perusteella saadaan suuntaa antava kuva nykytilanteesta.
Neuvolassa voi puhua aikuistenkin huolista
Klemetin mukaan äidit kuvasivat olonsa isiä huonommaksi lähes jokaisella tutkimuksen osa-alueella. He tunsivat terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi isiä useammin, ja heistä useampi oli tyytymätön siihen, miten odotusaika oli sujunut.
Sen sijaan laajemmin elämää mittaavissa tyytyväisyyskysymyksissä äidit ja isät vastasivat suurin piirtein samalla tavalla.
Aikaisempi FinLapset-tutkimus on vuodelta 2018, ja siinä samanlaisia asioita kysyttiin 4-vuotiaiden lasten vanhemmilta. Myönteiset kokemukset vanhemmuudesta ja perhe-elämästä olivat 4-vuotiaiden lasten perheissä hyvin samanlaisia kuin vauvaperheissäkin.
FinLapset-tutkimusten mukaan vanhemmat hakevat herkästi apua lapselleen, mutta harvemmin omiin huoliinsa.
Vauvaperheissä yli 70 prosenttia isistä ja 52 prosenttia äideistä ei ollut tarvinnut omaan jaksamiseensa tukea vauvan syntymän jälkeen. Tukea tarvinneista äideistä noin 13 prosenttia ja isistä noin 16 prosenttia ei ollut kertonut tuen tarpeesta kenellekään ammattilaiselle.
– Vanhemmat eivät välttämättä vieläkään tule ajatelleeksi, että esimerkiksi neuvolassa voisi kertoa myös omista asioistaan ja saada sitä kautta tukea.
Vauvaperheiden tutkimuksessa selvitettiin myös neuvolatyytyväisyyttä. Noin 80 prosenttia vanhemmista koki saaneensa riittävästi tukea vanhemmuuteensa neuvolassa sekä odotusaikana että synnytyksen jälkeen. Isät olivat jälleen lähes jokaisessa kysymyksessä hieman äitejä tyytyväisempiä.
– Tämä voi johtua siitä, että heillä ei välttämättä ole yhtä korkeita odotuksia kuin äideillä. Taustalla saattaa olla liikuttavasti myös huoli puolisosta: isät herkästi ajattelevat, että lapsi on ensisijainen, puoliso toinen ja he itse tulevat vasta kolmantena.
Yli 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista vauvaperheiden isistä oli käynyt neuvolassa vauvan kanssa.