Lapset kokevat väkivaltaa useammin kuin aikuiset

Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2008 koululaiskyselynä 12- ja 15-vuotiaille kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille lapsille. Kyselyyn vastasi 13 515 lasta ympäri Suomea.

Kyselyyn vastanneet pojat kohtaavat väkivaltaa koulussa tai kaveriporukoissa, kun taas tyttöjen väkivaltakokemukset keskittyvät useammin kotiin. Pojista runsaat 20 prosenttia ja tytöistä noin 15 prosenttia ilmoittaa joutuneensa pahoinpitelyn kohteeksi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista nuorista viisi prosenttia ilmoitti joutuneensa vamman aiheuttaneen pahoinpitelyn kohteeksi. Noin yksi sadasta oli hakeutunut lääkärin hoitoon vammansa takia.

- Vaikka tulos on linjassa kansainvälisten tutkimustulosten kanssa, niin tietyllä tavalla tämä kuitenkin yllättää. Suomalainen yhteiskunta on länsimaiden mittapuussa ilmeisen välivaltainen yhteiskunta, mutta eihän tämä kovin myönteinen tulos ole, että väkivaltaisen käyttäytymisen malli ja perinne tuppaa tällä tavalla jatkumaan, toteaa erikoistutkija Juha Kääriäinen poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysosaltolta

Kuritusväkivalta puolittunut 20 vuodessa

Erikoistutkija muistuttaa, että Kauhajoen tapahtumien varjossa saattaa helposti unohtua, että lasten ja nuorten kohtaama väkivalta on hyvin arkipäiväistä.

- Lasten ja nuorten kohtaama väkivalta on arkipäivän vakivaltaa, ja meidän vanhempien velvollisuus ja tehtävä on koittaa puuttua siihen. Ei voida ajetella, että se on vain joidenkin ongelmatapausten pulma, vaan kyllä se on meidän kaikkien. Oikeastaan tämä myönteinen suhtautuminen väkivaltaan, se on ehkä se suurin ongelma, Kääriäinen jatkaa.

Tulosten mukaan perheessä tapahtuva kuritusväkivalta, kuten tukistaminen ja läimäiseminen, on vähentynyt kahdessakymmenessä vuodessa puoleen. Tammikuussa 2008 tehdyssä kyselyssä joka kolmas yhdeksäsluokkalainen ja joka viides kuudesluokkalainen ilmoittaa kokeneensa joskus elämänsä aikana lievää fyysistä väkivaltaa vanhempiensa taholta.

Monet lapset kuitenkin näkevät väkivaltaa kotonaan. Joka seitsemäs kuudesluokkalainen ja joka kuudes yhdeksäsluokkalainen ilmoittaa nähneensä kotonaan äitiin, isään tai sisarukseensa kohdistunutta väkivaltaa.

Tutkimus osoittaakin, että vanhempien välinen väkivalta ja kuritusväkivalta liittyvät yhteen: jos perheessä käytetään väkivaltaa, siitä saa kukin osansa.

Vakava seksuaalinen hyväksikäyttö vähentynyt

Lapsiuhritutkimuksen mukaan vakava seksuaalinen hyväksikäyttö on vähentynyt selvästi kahdessakymmenessä vuodessa. Lievempiä hyväksikäytön muotoja kuitenkin ilmoitetaan yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Hyväksikäytön tunnuspiirteitä on löydettävissä myös joissain tapauksissa ikätovereiden välisessä seksuaalisessa kanssakäymisessä.

Seksuaalisuus liittyy usein myös sähköisillä viestimillä tapahtuvaan ahdisteluun, jonka kohteeksi tytöt joutuvat selvästi poikia useammin. Joka viides yhdeksäsluokkalainen tyttö ilmoittaa, että hänelle on käytetty internetissä rivoa kieltä, häntä on pyydetty lähettämään seksikkäitä kuvia tai hänelle on ehdotettu seksiä.

Seksuaalisen ahdistelun lisäksi internetiä ja matkapuhelimia käytetään myös muunlaiseen häirintään, kiusaamiseen ja uhkailuun.

Perheen sosiaalisen pääoman puute riskitekijänä

Lapsiuhritutkimuksen perusteella pieni osa lapsista ja nuorista kohtaa väkivaltaa monelta suunnalta: vanhempien, sisarusten, koulutovereiden ja muiden tekijöiden taholta.

Väkivallan kasautumista ennustavat tutkimuksen mukaan sekä lapsen oma että vanhempien päihteidenkäyttö, vanhempien riitely ja perheen heikko taloudellinen tilanne. Lapsen oma rikollinen käyttäytyminen lisää tutkimuksen perusteella vahvasti väkivallan uhriksi joutumisen riskiä. Sen sijaan vanhempien koulutustaso, työllisyystilanne, etninen alkuperä ja perherakenne selittävät lasten väkivaltakokemuksia heikosti.

(MTV3)