Lapsensa murhasta epäilty tapasi porvoolaisnaisen Pariisissa: Erimielisyydet alkoivat pian tytön syntymän jälkeen – huoltajuusriita päättyi järkyttävään puukotukseen

Tytön isä, nykyään 38-vuotias ranskalaismies, tapasi lapsen äidin, nyt 35-vuotiaan porvoolaisnaisen, Pariisissa maaliskuussa 2008. He alkoivat seurustella ja sittemmin heistä tuli avopari. Miehellä oli jo entuudestaan pieni tytär toisen naisen kanssa.

Mies on kotoisin Ranskan merentakaisilta alueilta Karibialta. Miehen sosiaalisen median profiilitietojen mukaan hän on kotoisin Guadeloupelta, joka on saaristo Karibianmerellä. Sittemmin mies on asunut ja opiskellut Ranskassa.

Suomalaisnainen ja ranskalaismies muuttivat Porvooseen vuonna 2011. Vuonna 2013 nainen tuli raskaaksi.

Riitaa muun muassa tytön nimestä

Pariskunnan tytär syntyi Porvoossa toukokuun lopulla vuonna 2014. Lapselle annettiin kolme nimeä, joista kaksi oli ulkomaalaisia ja yksi perinteinen suomalainen.

Vanhempien välille tuli erimielisyyksiä pian lapsen syntymän jälkeen. Pariskunnalla oli kiistaa monista asioista, kuten lapsen äidinkielestä ja sukunimestä. Lopulta tytär nimettiin isänsä mukaan.

Alkuvuodesta 2016 nainen ja mies erosivat.

Mies ei suostunut muuttamaan eron jälkeen

Naisen mukaan isä oli kontrolloiva ja halusi päättää asioista. Nainen pyysi miestä muuttamaan pois heidän yhteisestä kodistaan, mutta mies ei tähän suostunut.

Nainen joutui hakemaan miehele häätöä Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa, joka antoi yksipuolisen tuomion tammikuun alussa 2017. Mies häädettiin asunnosta helmikuun lopussa.

Kun mies sai tietoonsa lähestyvän häädön täytäntöönpanon, tilanne kotona kärjistyi.

Äiti ja tytär turvakotiin

Ranskalaismies oli naista kohtaan fyysisesti väkivaltainen, ja äiti ja lapsi joutuivat lähtemään vuokra-asunnosta turvakotiin. Naisen mukaan mies oli lyönyt joskus lastakin käsille ja pakaroille. Nainen kävi tammikuun lopussa lääkärissä vammojensa vuoksi.

Turvakodissa äiti ja tytär asuivat tuolloin kolme viikkoa. Myöhemmin he joutuivat palaamaan sinne vielä parikin kertaa.

Pahoinpiteli myös vanhempaa tytärtä

Tämän vuoden tammikuun alussa, hieman ennen häätöään, mies sai Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta tuomion esikoistyttärensä pahoinpitelyistä.

Ensimmäinen pahoinpitely tapahtui elo-syyskuun välisenä aikana vuonna 2015. Mies löi alle 15-vuotiasta tytärtään vyöllä ainakin kolme kertaa reisien ja jalkojen alueelle. Tytölle aiheutui väkivallasta kipua ja mustelmia selän alueelle.

Syyskuussa 2015 mies löi samaa tytärtään vyöllä taas ainakin kolmesti takamuksen alueelle.

Marraskuussa 2015 hän löi tytärtään jälleen useita kertoja vyöllä ympäri kehoa tämän seisoessa olohuoneen lattialla ja nurkassa. Mies myös repi tytärtään korvasta.

Käräjäoikeus tuomitsi miehen pahoinpitelyistä 30 päivän ehdolliseen vankeuteen. Sen koeaika päättyy 30. kesäkuuta 2018.

Mies myönsi oikeudessa teot. Selitykseksi isä kertoi, ettei tytär ollut noudattanut kodin sääntöjä ja siksi hän oli rankaissut tytärtään kulttuuriinsa kuuluvalla tavalla.

Mies esti naista ja lasta menemästä turvakotiin

Miehen häädön jälkeen helmikuussa kolmevuotias tytär jäi asumaan äitinsä kanssa. Isä olisi halunnut, että lapsi olisi jäänyt vanhempiensa yhteishuoltoon.

Äiti ja tytär eivät kuitenkaan saaneet asua rauhassa, sillä poliisi kävi asunnossa vielä kolme kertaa helmi-maaliskuussa 2017.

Häädön jälkeen isä otti 3-vuotiaan tyttärensä luokseen yöksi ilman äidin lupaa. Kertoja oli viime maalis-toukokuun aikana yhteensä 12. Lapsi ja isä olivat usein paikoissa, joista äidillä ei ollut tietoa.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus teki väliaikaisen määräyksen lapsen huollosta ja tapaamisesta huhtikuun 6. päivä tänä vuonna. Sen mukaan lapsi jää vanhempien yhteiseen huoltoon siten, että äiti saa päättää yksin lapsen asuinpaikasta ja passia koskevista asioista.

Seuraavana päivänä lapsesta tehtiin lastensuojeluilmoitus, koska isä oli estänyt äitiä ja lasta menemästä turvakotiin käräjäoikeuden istuntopäivänä. Poliisit pyydettiin jälleen paikalle.

Isä kaappasi lapsensa Karibialle

Poliisin otettiin yhteyttä myös viime kesänä, kun isä kaappasi lapsen mukaansa kotiseudulleen Karibialle rikkoen oikeuden väliaikaista päätöstä huoltajuudesta. Tästä tehtiin myös lastensuojeluilmoitukset.

Isä oli hankkinut lapselleen ilman äidin suostumusta Ranskan kansalaisuuden ja passin ja vienyt lapsen Karibialle kesäkuun alussa. Lapsen Ranskan kansalaisuus ja Ranskan passin olemassaolo selvisi äidille vasta sen jälkeen, kun lapsi oli jo viety maasta.

Äiti pyysi apua poliisilta ja hätäkeskuksesta, mutta viranomaiset eivät edenneet asiassa ripeästi, koska he vetosivat vanhempien yhteishuoltoon.

Käräjäoikeus totesi myöhemmin lapsen huoltajuutta koskevassa päätöksessään, että isän menettely täytti lapsikaappauksen tunnusmerkistön.

Isän lomamatkaksi kuvailema matka päättyi vasta kuuden viikon jälkeen, kun äiti haki tyttären Karibialta mukaansa heinäkuun puolivälissä. Isä kertoi halunneensa viedä lapsen Karibialle, jotta tämä saisi viettää aikaa isänsä kotimaassa ja tavata isän puoleisia sukulaisiaan.

Äiti allekirjoitti Karibialla päivää ennen kotiinpaluuta paperin, jonka mukaan isä saa tavata lasta yön yli. Paperiin äiti kirjoitti myös, että isällä ja tyttärellä ei ole ongelmia. Äidin mukaan hän teki näin vain siksi, jotta saisi tuotua lapsen takaisin Suomeen. Tätä oikeus ei pitänyt pätevänä paperina.

Karibialta paluun jälkeen nainen haki lapsen huoltajuutta itselleen, mitä mies vastusti vahvasti. Äidin mukaan mies oli ollut viime aikoina psyykkisesti epätasapainoinen.

Paljon erimielisyyksiä lapseen liittyen

Oikeuden asiakirjojen mukaan vanhemmat ovat olleet erimielisiä monista lapsen asioista. Erimielisyyksiä oli ollut tytön syntymästä saakka.

Äiti on äidinkieleltään ruotsinkielinen, mutta isä ei suostunut siihen, että lapsen äidinkieli on ruotsi. Isä ja lapsi puhuivat keskenään englantia.

Vanhemmilla oli myös kiistaa siitä, minkäkieliseen päiväkotiin lapsi menee. Äiti olisi halunnut, että lapsi käy ruotsinkielisen päiväkodin ja koulun. Isä vastusti tätä.

Eron jälkeen vanhemmat eivät kyenneet sopimaan lapsen ja isän välisistä tapaamisista. Äiti ei suostunut isän ehdottamien tapaamisten määrään tai siihen, että isä saisi tavata lasta ilman valvontaa.

Äidin mukaan oli suuri riski, että isä veisi tytön luvattomasti pysyvästi pois maasta. Isä ei ollut äidin mukaan vielä päättänyt, jääkö hän pysyvästi Suomeen. Äidin mukaan huoltajuus tulikin määrätä yksin hänelle, jotta isä ei kaappaisi lasta uudelleen maasta.

Äiti kertoi oikeudelle lapsen huoltajuutta hakiessaan, että mies oli uhannut tappaa hänet ja itsensä, jos käräjäoikeuden päätös ei miellyttäisi häntä. Isä kiisti väitteen.

Veli kehotti naista vaihtamaan lukot

Huoltajuusriitaa puitiin Porvoossa käräjäoikeudessa elokuussa. Riitaa kuvailtiin oikeudessa tulehtuneeksi.

Päivää ennen oikeudenkäyntiä elokuussa isän veli lähetti äidille tekstiviestin, jossa hän varoitti pelkäävänsä lapsen isän tappavan itsensä ja ottavansa äidin ja lapsen mukaansa. Veli kehotti naista vaihtamaan lukkonsa.

Nainen oli asian vuoksi sen verran peloissaan ja ahdistunut, että hän päätti taas mennä turvakotiin.

Lapsen huoltajuutta koskevassa päätöksessä oikeus katsoi miehen halunneen päättää ja kontrolloida perheen asioita, ja toimineen omavaltaisesti. Esimerkkinä käytettiin naisen auton ja avainten hallussapitoa.

Naisen halusi lapselle yksinhuoltajuuden, mitä mies vastusti.

Kuittasi tappamispuheet "hölmöinä"

Miehellä ei ollut työpaikkaa tai vakituista asuntoa. Miehen mukaan nainen halusi viedä lapsen pois hänen elämästään. Mies koki, että häntä uhattiin poliisilla ja sosiaalitoimella. Mies kertoi, ettei hän voinut sietää viranomaisten väliintuloa.

Mies kertoi olleensa ennen elokuista käräjäoikeuden istuntoa "räjähtämistilassa". Hän kertoi valvoneensa paljon ja sanoi, että hänellä oli synkkiä ajatuksia. Tappamispuheet mies kuittasi vain "hölmöinä" puheina, jotka hänen ystävänsä oli ottanut todesta. Ystävä oli soittanut puheiden vuoksi miehen veljelle, joka kertoi asiasta lapsen äidille.

Mies sanoi oikeudelle, että hän halusi olla hyvä isä lapselleen eikä lapsen turvallisuus ollut uhattuna.

Oikeus katsoi huoltajuuspäätöksessä, että lapsen turvallisuuteen liittyi "perusteltua huolta". Oikeus ei kuitenkaan antanut arvoa väitetylle tappouhkaukselle, koska siitä ei ollut välitöntä näyttöä.

Oikeus määräsi lapsen äidin huoltajaksi. Oikeus totesi, että isällä ja lapsella on hyvät ja läheiset välit ja määräsi isälle valvotun tapaamisoikeuden.

Miehelle annettiin oikeus tavata lasta valvotusti enintään kaksi tuntia viikossa. Oikeus määräsi, että äiti tuo lapsen tapaamisiin ja hakee hänet niistä.

Mies ei tyytynyt päätökseen, vaan valitti siitä Helsingin hovioikeuteen. Asia ei koskaan ehtinyt edetä sinne asti.

Lastensuojeluilmoituksia oli tehty

Kolmevuotiaasta tytöstä oli tehty lastensuojeluilmoituksia, myös kolmansien osapuolien toimesta. Ilmoitusten mukaan lapsi oli tukitoimien tarpeessa.

Tilanne tuli lastensuojelun tietoon isän vanhimman tyttären pahoinpitelyjen myötä. Toistaiseksi ei tiedetä, millaisia lastensuojelutoimenpiteitä pikkutytön kohdalla oli tehty.

Lähestymiskiellon käsittely oli kesken

Porvoolaisnainen oli hakenut miehelle laajennettua lähestymiskieltoa elokuussa, mutta asian käsittely on kesken.

Äiti haki kellon ympäri ulottuvaa lähestymiskieltoa hänen ja lapsen kotiin sitä ympäröivine katualueineen, samoin kuin turvakodin ympäristöön. Lisäksi hän haki aamusta iltaan ja suurimman osan viikkoa kattavaa lähestymiskieltoa työpaikalleen ja lapsen päiväkotiin niitä ympäröivine katualueineen. Äidin työpaikka sijaitsee lähellä Lyseon leikkipuistoa.

Lapsen äiti haki kieltoa myös aivan lähelle epäillyn henkirikoksen tekopaikkaa. Lähestymiskieltohakemus koskee sekä äitiä että heidän yhteistä lastaan, ja sen käsittely oli käräjillä kesken.

Asiaa oli määrä käsitellä ensi viikolla Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Porvoossa.

Miestä oli yritetty tavoittaa useita kertoja haasteen tiedoksiantoa varten, mutta siinä ei ollut onnistuttu, koska hänellä ei ole vakituista osoitetta Suomessa. Lokakuun lopussa mies etsintäkuulutettiin, jotta haaste saataisiin toimitettua hänelle.

Poliisi oli antanut miehelle väliaikaisen lähestymiskiellon 4. lokakuuta. Sitäkään ei ollut ilmeisesti saatu annettua tiedoksi miehelle.

Isä sieppasi lapsen äidiltä

Viime maanantai-aamuna ennen kahdeksaa ranskalaismies sieppasi kolmevuotiaan tyttärensä tämän äidiltä, kun porvoolaisnainen oli laittamassa tyttöä autoon.

– Äiti oli ollut laittamassa lasta autoon, hän oli kääntänyt selkänsä, jolloin mies oli ilmestynyt jostain takavasemmalta ja sieppasi lapsen syliinsä, komisario Jyri Hiltunen Itä-Uudenmaan poliisista kertoi torstaina vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen.

Hätäkeskus sai ilmoituksen minuuttia vaille kahdeksan. Äiti oli ensimmäinen, joka soitti hätäpuhelun.

Poliisille tehtävä tuli alkuvaiheessa lapsen huoltajuutta koskevana erimielisyytenä eikä väkivallantekona.

Poliisin mukaan äiti soitti hätäpuhelun ja lähti juoksemaan lapsen kaapanneen miehen perään.

Tiettävästi mies vei lapsen äidin asunnon liepeiltä, joka sijaitsee lähellä Lyseon leikkipuistoa, missä isä puukotti lastaan.

Poliisi juoksi miehen kumoon

Tilanne oli vielä käynnissä poliisin saapuessa paikalle. Poliisipartio oli huomannut miehen "jotenkin hakkaamassa lasta". Partion toinen jäsen juoksi miehen kumoon ja kytki hänet käsirautoihin.

Vakavasti loukkaantunutta lasta lähdettiin kuljettamaan sairaalaan, mutta hän kuoli vammoihinsa.

Tapahtuneella oli useita silminnäkijöitä, jotka soittivat hätäpuheluja. Poliisi on jo kuulustellut todistajia.

Toistaiseksi poliisi ei ole kertonut mitään siitä, mitä mies on kertonut teostaan kuulusteluissa.

Lapsen äidille ja lähiomaisille tarjottiin heti kriisiapua teon jälkeen. Kriisityöntekijät saivat puukotuksen jälkeen ilmoituksen hätäkeskukselta.

Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen mukaan kriisiavulle on ollut laajalti tarvetta veriteon jälkeen. Kriisiapua tarjotaan vielä ainakin tämän viikonlopun ajan.