MTV selvitti: Tällaista on elämä Aarnion kohutulla vankiosastolla – samalla osastolla sarjakuristaja Michael Penttilä

5:32
Katso MTV Uutiset Livestä, mitä vangit ovat kertoneet oloistaan suljetulla osastolla.

Julkisuudessa uutisoitiin joulukuussa, että vankilaolot kohenivat viime lokakuussa huume- ja virkarikoksista tuomitun Jari Aarnion osastolla Helsingin vankilassa.

Aarnio istuu tuomiotaan yhdellä Helsingin vankilan suljetuimmista osastoista, B32-osastolla. Osaston vangit eivät ole lainkaan tekemisissä muiden osastojen vankien kanssa eivätkä he koskaan tapaa näitä.

Aarnion kanssa samalla osastolla ovat muun muassa Porvoon leikkipuistomurhasta tuomittu Nicolas Cherchel, sarjakuristaja Michael Penttilä ja murhatun Vilja-Eerikan isä Touko Tarkki.

Yhteensä kuusi tuntia

Helsingin vankilan suljetuimmilla osastoilla sellien ovet ovat olleet aiemmin auki vain alle kaksi tuntia päivässä ja näin oli ennen myös Jari Aarnion osastolla.

Lokakuussa käytäntöä muutettiin ja sellien ovet ovat siitä lähtien olleet arkisin auki kuuden tunnin ajan. Viikonloppuisin sellit ovat edelleen auki vain alle kaksi tuntia vuorokaudessa.

Pian Aarnion osaston jälkeen avattiin sellien ovia samalla tavalla myös viereisellä osastolla.

Arkisin B32-osaston sellien ovet ovat auki aamupalan ajan kello 7.15-8 ja sitten uudestaan kello 10.30-16. Aiemmin ovet menivät kiinni heti ulkoilun ja lounaan jälkeen kello 12, mutta lokakuusta lähtien sellejä on pidetty auki kello 12-16.

Viikonloppuisin ovet ovat auki vain aamulla 45 minuuttia ja iltapäivällä toiset kolme varttia. Viikonloppuina lounasta ei tarjota lainkaan.

Miten voidaan olla noudattamatta laillisuusvalvojan linjauksia?

Jari Aarnio ja Nicolas Cherchel tyrmäävät julkisuudessa olleet tiedot siitä, että heidän osastollaan olot olisivat merkittävästi kohentuneet syksyllä.

– Täällä ei vieläkään noudateta oikeusasiamiehen ohjeita, joten parannettavaa on, he sanovat.

– Tämä ei ole lähelläkään sitä mitä pitäisi, Cherchel kertoo.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuissa ja kansainvälisissä suosituksissa on jo pitkään lähdetty siitä, että vankien tulisi saada viettää sellin ulkopuolella kohtuullinen aika, vähintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa.

Ratkaisuissa on myös todettu, että vangeille tulisi tuona aikana järjestää mielekästä ja kehittävää toimintaa, kuten työtä, kuntoutusta, koulutusta ja liikuntaa.

Helsingin vankilan suljetuilla osastoilla tämä ei toteudu.

– Ylin laillisuusvalvoja on linjannut, että sellien ovet pitää olla auki kahdeksan tuntia päivässä, mutta se ei toteudu. Ihmettelen, miten voidaan olla noudattamatta Suomen ylimmän laillisuusvalvojan linjausta, Aarnio sanoo MTV Uutisille.

Kaksi tarkastuskäyntiä

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki Helsingin vankilaan tarkastuskäynnit kahdesti marraskuussa 2018.

Käynneistä tehdyssä raportissa todetaan, että vankilan osastoilla C, D ja E vangit osallistuivat toimintoihin ja päiväjärjestysten mukaan sellien ovet suljetaan pääsääntöisesti varsin myöhään illalla.

– Vaikuttaa siltä, että näillä osastoilla myös viikonloppuisin vangeilla on mahdollisuus olla sellin ulkopuolella vähintään kahdeksan tuntia, raportissa todetaan.

– Tilanne on täysin toisenlainen osastolla A 31–32 sekä osastoilla B 21–22 ja B 31–32, joissa tilanne on erittäin ongelmallinen, teksti jatkuu.

Tarkastuspöytäkirjassa apulaisoikeusasiamies toteaa, että vankilan on lisättävä vankien sellin ulkopuolista aikaa heinäkuun alkuun 2019 mennessä.

"Emme ole toisillemme vaarallisia"

Sekä Aarnio että Cherchel on sijoitettu osastolle B32. Apulaisoikeusasiamiehen raportin mukaan osasto on tarkoitettu toimintaan osallistumattomille vangeille, jotka ovat oman turvallisuuden vuoksi erillään asutettuja.

– Ihmettelen, miksi meidät pitää vielä eristää ja lukita selleihin, koska turvallisuusriskiä sellien aukipitämisessä ei ole. Emme ole toisillemme vaarallisia, Aarnio sanoo.

– Täällä osastolla on turvallista. Ei täällä tarvitse pelätä emmekä tapaa muiden osastojen vankeja, Porvoon leikkipuistomurhasta tuomittu Nicolas Cherchel kertoo MTV Uutisille.

Kaikki kuulevat puhelut

Sellien aukioloaikana vangit hoitavat omia asioitaan, kuten laittavat ruokaa, käyvät suihkussa, siivoavat sellinsä, pesevät pyykkiä ja ulkoilevat. Tuona aikana vangit myös saavat käyttää puhelinta, joka on osastolla B32 käytävällä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tarkastuspöytäkirjan mukaan vankien puhelimien käyttöolosuhteet vaihtelivat Helsingin vankilassa merkittävästi osastoittain.

Osalla osastoista oli erittäin hyvät puhelinkopit, osalla osastoissa vanki pystyi soittamaan ollen itse siivouskomerossa. Toisilla osastoilla tilanne oli heikompi ja puhelimien ympärillä ei ollut minkäänlaisia suojakupuja.

– Meidän osastolla kaikki kuulevat toisten puhelut, koska mitään suojaa ei ole ja puhelin on avoimesti käytävällä, Aarnio kertoo.

– Meillä ei ole mitään yksityisyyttä, kun puhumme puhelimessa, Cherchel sanoo.

Selliin telkeäminen tuntuu lisärangaistukselta

Apulaisoikeusasiamies ei näe raportissaan perustetta siihen, miksi sellien ovet eivät voisi olla auki myös silloin, kun osastolla ei järjestetä ohjattua tai valvottua toimintaa.

Maaliskuussa 2019 tehdyssä tarkastuspöytäkirjassa todetaan, että esimerkiksi Mikkelin vankilassa suljettujen osastojen sellien aukioloaikaa on lisätty merkittävästi, vaikka osaston vangit eivät osallistuisi toimintoihin.

Sekä Aarnio että Cherchel kokevat sellien lukitsemisen ylimääräisenä rangaistuksena.

– Rangaistuksen täytäntöönpanon tarkoitus ei ole se, että vangille tulee lisärangaistuksia, kuten sellaisia, ettei ole opiskelumahdollisuuksia, ei mahdollisuutta osallistua mihinkään aktiviteetteihin, eristämistä ihmisistä. Meidän osastollamme ei tehdä mitään, Aarnio sanoo.

– Jatkuva suljetussa kopissa oleminen käy psyykkeen päälle. Olen stressaantunut ja masentunut. Tilanne on kuitenkin nyt parempi kuin ennen lokakuuta, mutta vieläkään asiat eivät ole kunnossa, Cherchel valittaa.

Tapaamiset erikoiseen aikaan

Osastolla B32 vankien tapaamiset on myös järjestetty erikoiseen aikaan, tiistaiaamuisin yhdeksän jälkeen. Muilla osastoilla tapaamiset on viikonloppuisin.

– Eivät työssäkäyvät ihmiset pääse tapaamaan vankia arkiaamuna. Ihmiset ovat silloin töissä. Meillä ei ole mitään tapaamisia viikonloppuisin, Aarnio sanoo.

– Viikonloppuisin me olemme suljettuina kopissa, kun ihmiset ovat tavoitettavissa ja heille voisi myös soittaa. Viikonloput tuntuvat viikoilta, Aarnio kuvailee.

Aarniolla käy tapaamisaikoina vieraita, oma vaimo, perhettä ja ystäviä. Chercheliä käy tapaamassa vain yksi kaveri ja hänkin harvakseltaan.

Ei paikkaa missä istua

Osaston B32 vangit ovat valittaneet siitä, että käytävällä ei ole edes pöytää, tuoleja tai sohvaa yleisissä tiloissa, missä voisi hetken istua, kun ovet ovat auki.

Myös apulaisoikeusasiamies kiinnitti raportissaan huomiota samaan.

– B-siiven osastoilla huomioita kiinnitti se, että vankien yhteiset oleskelutilat eivät olleet parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettyjä. Osaston käytävillä vaikutti olevan tilaa esimerkiksi kalusteille, pöytäkirjassa lukee.

Osastolle on saatu kuntopyörä, mutta harva ehtii polkea sitä.

– On valittava, poljetko kuntopyörää vai menetkö ulos. Yksi vangeista ottaa aina illaksi kuntopyörän selliinsä, Aarnio kertoo.

Jos ei mene ulos viikonloppuisin, joutuu selliin

Vankien ulkoiluaika on päivisin tunnin ja viisitoista minuuttia. Jos vanki ei halua mennä ulos, hänet lukitaan selliin viikonloppuisin.

– Minä en käy ulkona, koska minulla ei ole edes talvisäähän sopivia vaatteita tai kenkiä. Koska en mene ulos, minut lukitaan selliin. En ymmärrä, miksi sinä aikana sellin ovi ei voi olla auki, Cherchel ihmettelee.

Kerran viikossa vangit pääsevät kuntosalille ja saunaan, yhdessä oman osaston kanssa.

Vangit kirjoittivat yhdessä

Lokakuussa sellien ovia ryhdyttiin pitämään auki aiempaa enemmän, mutta se vaati oikeusasiamiehen ratkaisun lisäksi sen, että osaston vangit kirjelmöivät asiasta.

Myös Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi lähetti asiasta kirjeen Rikosseuraamuslaitokselle, ennen kuin asia korjaantui.

– Teimme yhdessä koko osaston vangit kirjeen, jossa pyysimme, että voisiko sellien ovia pitää enemmän auki. Tuossa vaiheessa emme edes tienneet, että oikeusasiamies oli jo moittinut Helsingin vankilaa tästä samasta asiasta, Aarnio kertoo.

Apulaisoikeusasiamies totesikin ratkaisussaan, että vankien pitäisi saada ratkaisut nähtäville osastoille, mutta tämä ei ole toteutunut.

Ovia aukaistaan asteittain

Helsingin Sanomat uutisoi joulukuussa, että olot kohenivat nimenomaan Aarnion osastolla ensimmäisenä. Lehden mukaan tämä herätti närää muilla osastoilla.

Pian Aarnion osaston jälkeen sellejä avattiin myös muilla osastoilla.

Helsingin vankilan johtajan Jouko Pietilän mukaan parannus ei johtunut Aarniosta.

– B32 osaston aukioloajan pidentäminen oli ensimmäisenä, koska kyseessä on pieni osasto, missä arviomme mukaan jatkuva henkilökunnan läsnäolo ei vankien henkilö- ja rikostausta huomioiden ole välttämätöntä. Muidenkin osastojen aukioloaikoja on lisätty, mutta kaikilta osin emme voi 8 tunnin aukioloaikaa joka osastolla taata, johtuen nimenomaan henkilöstöpulasta, Pietilä sanoo.

Tilannetta parannetaan kevään aikana

Johtajan mukaan vankilan suljetuimpien osastojen päiväjärjestyksiä on muutettu asteittain oikeusasiamiehen päätöksen mukaisesti.

– Vankilan henkilöstöresurssit ovat alimitoitettuja, minkä vuoksi henkilökuntaa ei ole tarpeeksi joka osastolla. Myös oikeusasiamies on todennut tämän tarkastuskäynneillään.

– Joudumme ottamaan huomioon vankilan, vankien ja henkilökunnan turvallisuuden kun päätämme osastojen aukioloajoista, hän sanoo.

Tämän kevään aikana vankilassa pyritään löytämään keinoja aukioloaikojen pidentämiseksi.

"Olo kuin spitaalisella"

Aarnio oli ennen Helsingin vankilaa usean vuoden ajan Vantaan vankilassa. Ensin häntä pidettiin siellä eristettynä kahden vuoden ajan, mutta kun eritys pystyttiin purkamaan tutkinnallisten syiden rauettua, se tehtiin.

– Vantaan vankilassa oli aivan eri meininki kuin Helsingissä sen jälkeen, kun pääsin eristyksestä. Siellä oli aktiviteetteja, lähityötä, saimme tavata vankilanjohtoa, vartijat vetivät vangeille jumppaa ja vietimme yhteisiä kahvihetkiä. Siellä oli hyvä henki, Aarnio kehuu.

Aarnio osallistui Vantaan vankilassa puutarhanhoitoon ja puutöihin.

Nyt hänellä on opiskelupaikka Keudan ammattioppilaitoksessa, mutta Helsingin vankilasta ei järjestetä mahdollisuutta opiskeluun vankilan ulkopuolella.

Aarnion on tarkoitus opiskella puutarhurin- tai kiinteistönhoitajan tutkinto.

– Näitä kahden vankilan oloja ei voi edes verrata keskenään. Täällä olo on kuin spitaalisella, joka halutaan eristää. Vankeuslaki puoltaa sitä, että vanki kouluttautuu vankeuden aikana, mutta tätä asiaa ei täällä tueta millään tavalla, Aarnio sanoo tuskastuneena.

Myös sarjakuristaja Michael Penttilän asianajaja Kari Eriksson on yhtä mieltä siitä, että osasto B32, jossa myös hänen päämiehensä on, on yksi huonoimmista.

– Minulla on monia asiakkaita Helsingin vankilassa ja tuolla osastolla on kaikista surkeimmat olot, Eriksson sanoo.

Kirjeet avattiin

Aarnio on myös vihainen siitä, että hänen asianajajansa lähettämät kirjeet on avattu vankilassa ennen kuin ne on toimitettu hänelle. Asianajaja Riitta Leppiniemi on tästä tietoinen.

– Asianajajan ja asiakkaan välisiä kirjeitä ei saa avata, se on perustuslakiin kirjattu asia. Silti minulle tuodaan kirjeitä asianajajaltani, jotka on uudestaan teipattu kiinni. Ne kirjeet sisältävät myös salaisia tietoja, mutta kirjesalaisuutta rikotaan, Aarnio toteaa.

Aarnio on kirjelmöinyt asiasta Rikosseuraamuslaitoksen aluekeskukseen ja vaatinut, että jatkossa kirjeet toimitetaan Aarniolle avaamattomina. Nykyään käytäntö hoidetaan niin, että Aarnio avaa kirjeen vartijan läsnäollessa.

Cherchel puolestaan on huomannut, että kaikki hänen vankilasta lähettämänsä kirjeet eivät ole päätyneet perille.

– En ole saanut niihin vastauksia, vaikka olen pyytänyt.

Suunnitelma ei toteudu

Pettymystä Aarniolle on tuottanut myös hänelle tehty rangaistusajan suunnitelma, joka ei toteudu. Myös hänen asianajajansa on valittanut tästä. 

Suunnitelma tehtiin vasta 4,5 kuukauden jälkeen, kun se olisi pitänyt tehdä kolmessa viikossa vankilaan saapumiseen jälkeen.

– Siinä kävimme läpi sijoitustani sekä työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Mitään näistä toiveista ei kuitenkaan otettu huomioon, vaan löydän itseni yhdeltä Suomen suljetuimmalta osastolta, Aarnio sanoo.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja