Lakiesitysten vaikutukset jäävät tutkimatta

Lain vaikutus jää usein huomiotta

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta käy ilmi, että lakiesitysten vaikutus tavallisiin ihmisiin unohtuu usein. 85 prosentissa esityksistä ei kerrota lainkaan, miten esitys vaikuttaa kotitalouksiin. Vaikutukset elinkeinoelämään jäivät pohtimatta 75 prosentissa esityksistä. -Jos lakiesityksistä vain 15 prosentissa kerrotaan lain vaikutuksista kotitalouteen, niin silloin ollaan vikalinjoilla, tutkimuksen johtaja Jyrki Tala toteaa. 60 prosentissa esityksistä pohdittiin vaikutuksia julkiseen talouteen. Sen sijaan ympäristövaikutuksia arvioitiin vain joka kymmenessä esityksessä. Talan mukaan huolta onkin aiheuttanut se, että ympäristövaikutukset jäävät usein sivuun hankkeissa, joiden päätarkoitus ei ole esimerkiksi ympäristösuojelullinen, vaan ne ovat sivuvaikutuksia, kuten liikenteessä, energiankäytössä tai rakentamisessa.

Tilanne ennallaan

Tilanne on säilynyt suurin piirtein ennallaan vuodesta 1994, jolloin Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos selvitti, miten hallituksen esityksissä oli ennakoitu vaikutuksia. Vain elinkeinoelämään liittyviä vaikutuksia pohdittiin aiempaa enemmän. -Tulokset ovat kummassakin tutkimuksissa samansuuntaiset eli vaikutuksista annetaan aika niukasti ja osittain pinnallisestikin tietoa, Tala toteaa. Tutkimuksen perusteella näyttää myös siltä, että lukuisat viime vuosien lainvalmistelun kehittämistoimet eivät ole nostaneet lainvalmistelun laatua merkittävästi. Sen sijaan säädösteknisiä puutteita on aiempaa vähemmän. -Valtioneuvosto on 1990-luvun jälkipuoliskolla antanut ohjeita ja periaatekannanottoja siitä, että vaikutuksista on kerrottava monipuolisemmin ja laajemmin. Tämäntyyppistä kritiikkiä on esitetty lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa, Tala toteaa.

Puutteille kolme mahdollista syytä

Tala näkee lainvalmistelun puutteille kolme mahdollista syytä. Vaikutukset jäävät osaksi todellakin selvittämättä, toiseksi vaikutuksia on niin vaikea ennakoida, että varovaisuuden takia niitä pohditaan niukasti. -Hyvä on pitää mielessä myös se, että lähes kaikki vähänkään merkittävät lait vaikuttavat myönteisen tavan lisäksi myös kielteisesti. Näitä kielteisiä vaikutuksia ei mielellään tuoda esille, Tala kuvailee. Talan mielestä lainvalmistelun korjaantuminen edellyttää sitä, että sekä poliittinen johto että korkein virkamiesjohto vaatisivat aiempaa parempaa laatua. Lainvalmistelijoiden mielestä taas heillä on liian vähän aikaa hankkia selvityksiä ja tietoja, mitä tarvitaan tai tietoa ei ole saatavilla. Poliitikot myös usein kiirehtivät lainvalmistelua.

Joka kymmenes esitys epäselvä

Tutkimus perustuu vuoden 1998 loppupuolen hallituksen esitysten ja eduskunnan valiokuntamietintöjen analyysiin sekä valiokuntaneuvoksille tehtyyn kyselyyn näiden esitysten laadusta. Valiokuntaneuvosten mielestä suurin osa esityksistä oli selkeitä ja hallittavia, epäselviä oli joka kymmenes esitys. Lakiteknisiä puutteita löytyi useammasta kuin joka kymmenestä prosentista esityksiä. Uutta tutkimuksessa oli Talan mukaan se, että valiokuntaneuvokset näkivät 40 prosenttia esityksistä ongelmallisiksi juuri lain vaikutusten takia. Lakiehdotusten perusteluista löytyi parantamisen varaa. Joka seitsemännessä perustelussa annettiin liian vähän tietoa tai sen kohdetta oli vaikea hahmottaa. Suurimmassa osassa esityksiä oli esitelty voimassaolevaa lainsäädäntöä. Sen sijaan yhteiskunnallista tilannetta tai viranomaisten tai tuomioistuinten soveltamiskäytäntöjä oli selostettu vain puolessa esityksistä. Kansainvälinen tilanne oli esillä vielä huonommin, sitä käsiteltiin vain joka kolmannessa esityksessä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisun Lainvalmistelun laatu ja eduskunnan valiokuntatyö ovat tehneet Kaijus Ervasti, Jyrki Tala ja Elina Castren. (STT)