Lähestyvätkö Suomen vaalit Ruotsin mallia? Hallituskumppanien poisrajaaminen on Suomelle omintakeinen tapa, arvioi tutkija

Kokoonpanoja yhdistää kokoomus

Puolueiden tekemien rajausten myötä spekulaatio tulevasta hallituspohjasta on vaihdellut erityisesti sinipunan ja oikeistohallituksen välillä.

Sinipuna rakentuisi SDP:n ja kokoomuksen, oikeistohallitus perussuomalaisten ja kokoomuksen varaan. Molemmat pohjat tarvitsisivat täydennykseksi muita puolueita.

Poliittisen historian dosentti Mikko Majander näkee yhteistyön rajaamisessa hyviä ja huonoja puolia. Yhtäältä hallitusyhteistyö vaatii puolueita tinkimään tavoitteistaan, mikä syö uskottavuutta kansalaisten silmissä. Toisaalta ehdottomuus ennen vaaleja vaikeuttaa kompromissien rakentamista.

–  Kansalaisia pitäisi henkisesti valmistaa siihen, että monipuoluedemokratiassa pitää olla valmiuksia yhteistyöhön. Arkisten, harmaiden kompromissien tekeminen on monipuoluedemokratian ydintä muttei tarjoa kovin raflaavaa kampanjointia, Majander sanoo.

Majander on perehtynyt SDP:n historiaan ja kommentoi politiikkaa puolueen Demokraatti-lehdessä.

Hänen mukaansa SDP ja kokoomus kisaavat kalkkiviivalle asti vaalivoitosta, mikä voi tehdä sinipunasta sopimisen äärimmäisen vaikeaksi. Puolueet ovat olleet räiskyvästi eri mieltä varsinkin talouskysymyksistä, kuten valtiontalouden leikkauksista.

–  Kokoomus on siinä määrin vahvoilla, että on vaikea muodostaa hallitusta, jossa he eivät olisi mukana. Silloin puolueen talouskurivaatimukseen pitää vastata, Majander sanoo.

–  Talouden liinoja vedetään varmasti tiukemmalle, mutta mikä on tapa ja vauhti? Siinä kokoomus ei voi pitää kaikista avauksistaan kiinni.

Lue lisää: Orpo ei halua tarttua konflikteihin tai välttelee niitä tietoisesti, sanoo kehonkielen asiantuntija – vaalitentin käytös syynissä

Nuorten vaalien suosituimmat puolueet olivat perussuomalaiset, kokoomus ja SDP

Talouslinjoissa eroja

Kokoomuksen ja perussuomalaisten on arvioitu sopivan talouslinjoiltaan helpommin samaan hallitukseen, sillä molemmat ovat vakuutelleet valmiuttaan valtiontalouden tasapainottamiseen.

Sen yhtenä keinona molemmat puolueet ovat esittäneet ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastamista. Tämä pienentäisi ansiopäivärahaa työttömyyden edetessä. Kokoomus on tosin ajanut järjestelmään myös laajempaa remonttia, kuten etuuden keston leikkaamista.

Erojakin löytyy. Kokoomus haluaa mahdollistaa paikallisen sopimisen kaikille työntekijöille kaikilla työpaikoilla. Perussuomalaisten mukaan työmarkkinoiden joustot saavutetaan parhaiten yleissitovien työehtosopimusten kautta.

Puolueet ovat eri linjoilla myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta, jonka perussuomalaiset säilyttäisi ja kokoomus poistaisi. Kyse on velvollisuudesta selvittää työntekijän saatavuutta kotimarkkinoilta ennen kuin tämän voi palkata EU:n ulkopuolelta.

Myös SDP kannattaa tarveharkintaa eli puolue on tässä asiassa perussuomalaisten kanssa samoilla linjoilla. Kokoomus ja SDP puolestaan helpottaisivat työvoimapulaa ulkomaisilla rekrytoinneilla.

–  Visio Suomen kansainvälistymisestä ja sen konkreettisena ilmentymänä ulkomainen työvoima on kai tunnuskysymyksenä sellainen, josta oikeistohallituksessa ollaan selvimmin eri mieltä, Majander sanoo.

Kokoomus on myös puolustanut ilmaston- ja ympäristönsuojelua, jonka laajuutta perussuomalaiset on kritisoinut. SDP ja kokoomus ovat myös EU-politiikassa olleet perinteisesti lähempänä toisiaan.

Lue lisää: Nuorten mielenterveyspalveluihin lisää rahaa, vaikka kaikesta muusta säästettäisiin? Näin puolueet vastaavat

Kestääkö populismi menokarsintaa?

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä on sovittanut Turun yliopiston blogipalvelussa vaa'ankieliasemaa keskustalle ja vihreille. Vihreät ja RKP voisivat Jokisipilän mukaan täydentää sinipunapohjan. Keskusta puolestaan mahdollistaisi oikeistohallituksen syntymisen.

–  Se voisi lähteä myös sinipunan jatkoksi, joskin tämä viimeksi sotavuosina kokeiltu yhteistyöakseli edellyttäisi hyvästejä suuren puolueen omakuvalle, Jokisipilä on kirjoittanut.

Majanderin on vaikea nähdä, miten oikeistohallitukselle syntyisi toimiva enemmistöpohja. Ongelmana olisi myös tarvittavan enemmistön turvaaminen eduskunnan päätöksenteon tueksi.

–  Nykykannatuksella oppositio houkuttaisi keskustaa aika paljon, ja RKP:n on erittäin vaikea mennä perussuomalaisten kanssa hallitukseen, hän sanoo.

Talouden sopeuttamisestakaan kokoomuksella ja perussuomalaisilla ei ole ennakkoon yhteisymmärrystä, sillä perussuomalaiset ei ole julkaissut selviä leikkauslistoja.

–  Minun on myös vaikea nähdä, miten perussuomalaiset kestää menojen karsintaa. Se on kuitenkin populistinen puolue, joka reagoi kansalaisten tyytymättömyyteen, Majander sanoo.

Jokisipilä ennakoi kirjoituksessaan Suomeen ennätysvaikeita hallitusneuvotteluita. Majander tyytyy ennustamaan, että hallitus on koossa juhannukseen mennessä. Keskikesän tietämille omaa hallitustaan kasasi 12 vuotta sitten myös Jyrki Katainen (kok.). Tosin tuolloin vaalit järjestettiin huhtikuun puolivälissä eli kaksi viikkoa myöhemmin kuin tänä vuonna.

Ilmoituksissa vastakkainasettelua, ei yhteistyötä

Hallituksen muodostaminen tapahtuu kuitenkin vasta vaalien jälkeen.

Kansalaisilla on nyt aika lausua kantansa siitä, millaista politiikkaa Suomessa harjoitetaan seuraavat neljä vuotta ja valita edustajansa tätä politiikkaa toteuttamaan. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut, ja varsinainen vaalipäivä on ensi viikon sunnuntaina.

Dosentti Hanna Wass pohtii, kuinka paljon puolueiden ilmoituksissa on kyse aidoista erimielisyyksistä ja kuinka paljon vaalitaktikoinnista. Hän huomauttaa, että vastakkainasetteluiden rakentamisessa tärkeää on nimenomaan aversion eli vastenmielisyyden käyttö. Omaa ryhmähenkeä pönkitetään nimeämällä vastapuoli, jota höykytetään urakalla.

Erona Ruotsin mallin mukaiseen blokkipolitiikkaan epäselvää on juuri se, mistä mieluisin yhteistyökumppani löytyisi.

–  Keskustelemme melkoisesti siitä, miltä pohjalta hallitus syntyisi, kun olennaisempi kysymys on, mitä asioita hallitus lähtisi edistämään, Wass sanoo.

Lue lisää: Ehdokkaista 70 prosenttia pitää julkisen velan vähentämistä seuraavan hallituksen tärkeimpänä tehtävänä, selviää MTV:n vaalikoneesta – vaalikone aukeaa maanantaina