Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Liike Nytillä ja suurin vihreillä.
Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista on suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Nyt ehdokkaista miehiä on 1 385 ja naisia 1 039.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Eduskuntavaalit-tilastoon. Sen mukaan naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista on 42,9 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Liike Nytillä (34,5 prosenttia) ja suurin vihreillä (60,8 prosenttia). Myös SDP:llä ja vasemmistoliitolla on ehdokkaana enemmän naisia kuin miehiä.
– Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista kääntyi selvään kasvuun 1970-luvulla. Vuoden 1991 vaaleissa naisten osuus oli ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia. Sen jälkeen osuus jäi pidemmäksi aikaa tuohon 40 prosentin rajan tuntumaan, kunnes on taas ylittänyt sen vuosina 2019 ja 2023, Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius sanoo tiedotteessa.
Eniten naisehdokkaiden osuus kasvoi SDP:llä, liki 7 prosenttiyksikköä, ja väheni RKP:lla, yli 6 prosenttiyksikköä.
Tilastokeskuksen mukaan enemmistö äänioikeutetuista on naisia. Naisten osuus kaikista äänioikeutetuista on 51,8 prosenttia ja Suomessa asuvista äänioikeutetuista 51,3 prosenttia.
Lue myös: Mika Tommola yllätti Maria Ohisalon! Pääsi kuulemaan kouluarvionsa ja lausumaan ala-asteella kirjoittamansa runon
Ehdokkaista vajaat kolme prosenttia vieraskielisiä
Eduskuntavaalien kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on 90 prosenttia, ruotsinkielisiä 6,7 prosenttia ja vieraskielisiä 2,8 prosenttia. Vieraskielisistä ehdokkaista suurin osa on ehdolla Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä.
Eduskuntapuolueista vieraskielisten ehdokkaiden osuus on suurin vasemmistoliitolla, 7,4 prosenttia.
Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on Tilastokeskuksen mukaan 5,2 prosenttia ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia 3,1 prosenttia.
– Vieraskielisten äänioikeutettujen määrä ja osuus ovat kasvaneet tasaisesti muutamien viime eduskuntavaalien aikana. Määrä on kasvanut vuoden 2011 vaalien vajaasta 50 000:sta yli 132 000:een. Ehdokkaiden osalta suunta ei ole yhtä selkeä. Vieraskielisten ehdokkaiden määrät ovat pieniä, joten muutoksiin yksittäisten vaalien välillä voi vaikuttaa sattumakin, Wallenius sanoo.
Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia ehdokkaista on 2,6 prosenttia ja äänioikeutetuista 3,2 prosenttia. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokkaaksi kelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset.
Eduskuntapuolueista eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on vasemmistoliitolla. Vähiten heitä on Liike Nytillä, perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla ja keskustalla.