Lähes joka toinen syöpään sairastunut lapsi jää ilman diagnoosia ja hoitoa – lohduttomat seuraukset

Tutkijat arvioivat mallinnuksiensa avulla, että vuosittain lähes 400 000 lasta sairastuu syöpään. Sairastumistapauksista vain noin 200 000 rekisteröidään, tutkijat kirjoittavat tiedotteessa.

Mikäli muutosta ei tapahdu, uskotaan ilman asiamukaista diagnoosia ja hoitoa jäävien lapsien määrän kasvavan lähes kolmeen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

Jos lapsi ei saa syöpäänsä diagnoosia, hän ei todennäköisesti saa hoitoa ja kuolee kotonaan.

Tutkijoiden mukaan noin 92 prosenttia kaikista lasten syövistä esiintyy matala- ja keskituloisissa maissa. Syy korkeaan esiintyvyyteen saattaa olla osittain geeneissä, mutta myös ympäristölliset tekijät, kuten altistuminen malarialle ja Epstein-Barrin virukselle voi myös lisätä riskiä tiettyihin syöpiin.

Vuonna 2015 lasten yleisin syöpä oli akuutti lymfaattinen leukemia.

Lue myös: Harmittomalta vaikuttava oire paljasti puolivuotiaan Harri-vauvan leukemian: "Edessä pitkä taistelu"

Köyhissä maissa perusterveydenhuolto kompuroi

Euroopassa vain 3 prosenttia lasten syöpätapauksista jää diagnosoimatta. Kuvituskuva. Shutterstock

Huonoin lasten tilanne on Afrikassa, Keski-Aasian eteläosissa sekä Tyynenmeren saarivaltioissa. Niissä yli puolet lasten syöpätapauksista jää huomaamatta. Yksi syy tähän on heikko perusterveydenhuolto. Lisäksi lääkärit saattavat luulla lapsen oireiden johtuvan muista sairauksista, kuten tuberkuloosista tai malariasta.

Tutkijat peräänkuuluttavat toimia, joilla helpotettaisiin lasten pääsyä terveydenhuollon piiriin. Lisäksi tarvitaan tarkempia rekistereitä, jotta edistystä voidaan tarkkailla.

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vain kolme prosenttia lasten syöpätapauksista jää diagnosoimatta. Kuitenkin myös Suomessa on huomattu, että köyhien ja matalasti koulutettujen vanhempien lapset kuolevat useammin syöpään.

Tiedot tietokonemallinnuksesta

Tutkimus tehtiin tietokonemallinnuksien avulla. Analyysia varten tutkijat yhdistivät syöpätilastot 200 eri maasta Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Unicefin kokoamiin tietokantoihin.

Vertailuna käytettiin 77 maan syöpärekisterien tietoja. Niiden avulla tutkimusryhmä mukautti mallinnuksensa ja varmisti, että se toimii hyvin.

Tutkijat huomauttavat, että heidän työssään on puutteensa. Ryhmä sai esimerkiksi syöpärekisteriä koskevat tiedot vain kahdesta Länsi-Afrikan maasta.

Lähteet: Science Daily, The Guardian, IFLScience