Perimä vaikuttaa siihen, sairastuuko ihminen vakavaan koronatautiin. Uudessa tutkimuksessa on saatu asiasta lisätietoa.
Moni koronatartunnan saaneista sairastaa viruksesta johtuvan taudin oireettomana, käy ilmi GeneRISK-seurantatutkimuksesta, jossa oli mukana yli 7000 ihmistä Helsingistä ja Kotkan alueelta.
Tutkituista lähes joka toinen koronatartunnan saanut 50–70 -vuotias oli oireeton.
Huhtikuun loppuun mennessä GeneRISK-tutkimukseen osallistuneista 2987 oli täyttänyt ainakin kerran covid-19 oirekyselyn ja 2021 henkilöltä oli testattu SARS-CoV2-viruksen vasta-ainepitoisuus.
Testatut olivat 50-70-vuotiaita. Heistä pääkaupunkiseudulla kahdelta prosentilta löytyi vasta-aineita ja Kotkan seudulla puolella prosentilla.
Henkilöistä, joilta löytyi viruksen vasta-aineita, vain joka toinen kertoo sairastaneensa covid-19-taudin.
Aineiston keräys ja vasta-ainetestit jatkuvat kesäkuun loppuun. Positiivisen vasta-ainetestituloksen saaneiden määrät ovat vielä suhteellisen pieniä ja tulokset tulevat tarkentumaan, kun suurempi osa on testattu. Tutkimus on vielä julkaisematon, ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia.
Lue myös: Koronaluvut eivät laske viimekeväistä tahtia – HUS-johtaja Lehtonen silti toiveikkaana kesästä: Heinäkuussa saatetaan päästä jo nollalukuihin
Aiempi alttius
Laajassa FIMMin johtamassa kansainvälisessä konsortiossa on tunnistettu toistakymmentä ihmisen perimän aluetta, jotka altistavat viruksen herkemmälle tarttumiselle tai sairastumiselle taudin vakavaan muotoon.
Taudin vakavaan muotoon sairastumisen riski yhdistyy sellaisiin geeneihin, joiden joukossa on aiemmin vakaville keuhkotaudeille, kuten keuhkosyövälle ja idiopaattiselle keuhkofibroosille sekä autoimmuunitaudeille altistavia geenejä.
– Covid-19-pandemia on osoittanut, kuinka viruksen perimä ja taudin saajan perimä ovat molemmat tärkeitä taudin tarttumisen ja vakavuuden kannalta. Viruksen ja kantajansa ominaisuuksien ja niiden välisen dynamiikan huolellinen perkaaminen valmistaa meitä myös mahdollisia tulevia pandemioita varten, arvioi tiedotteessa tutkimusta johtava biometrian professori Samuli Ripatti Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä, Helsingin yliopistosta.