Vaikea ja keskivaikea uniapnea altistavat tuoreen tutkimuksen mukaan vakavalle koronataudille. FinnGen-aineistoon perustuvan selvityksen perusteella jopa puolet uniapneaa sairastavista viruksen saaneista joutuu sairaalahoitoon.
Suomen Akatemian tukemassa tutkimuksessa yhdistettiin tartuntatautirekisteristä saadut tiedot covid-19-diagnoosista tutkitkimushenkilöiden muuhun terveystietoon. Näin tunnistettiin 445 koronan sairastanutta ihmistä, joista 38 sairasti myös uniapneaa.
Koronaan sairastaneilla oli selvityksen mukaan kolminkertainen riski joutua koronaan sairastuttuaan sairaanhoitoon verrattuna muihin sairastuneisiin.
Lähes joka toinen tartunta oireeton
Moni koronatartunnan saaneista sairastaa GeneRISK-seurantatutkimuksen mukaan taudin oireettomana.
Viime kuun loppuun mennessä yli kahdelta tuhannelta tutkimukseen osallistuneelta oli testattu SARS-CoV2-viruksen vasta-ainepitoisuus. Heistä, joilta löytyi viruksen vasta-aineita, vain joka toinen kertoi sairastaneensa covid-19-taudin.
– Covid-19-pandemia on osoittanut, kuinka viruksen perimä ja taudin saajan perimä ovat molemmat tärkeitä taudin tarttumisen ja vakavuuden kannalta. Viruksen ja kantajansa ominaisuuksien ja niiden välisen dynamiikan huolellinen perkaaminen valmistaa meitä myös mahdollisia tulevia pandemioita varten, arvioi tutkimusta johtava biometrian professori Samuli Ripatti Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä, Helsingin yliopistosta.
Laaja kansainvälinen yhteisö tutkii sairastumisriskiä
Ripatti on mukana myös laajassa FIMMin johtamassa kansainvälisessä yhteistyössä. Siinä on jo tunnistettu toistakymmentä ihmisen perimän aluetta, jotka altistavat viruksen herkemmälle tarttumiselle tai sairastumiselle taudin vakavaan muotoon.
Taudin vakavaan muotoon sairastumisen riski yhdistyy sellaisiin geeneihin, joiden joukossa on aiemmin vakaville keuhkotaudeille kuten keuhkosyövälle ja idiopaattiselle keuhkofibroosille sekä autoimmuunitaudeille altistavia geenejä.
Tähän mennessä Covid-19 Host Genetics Initiative -projektiin on ilmoittautunut yli 200 tutkimushanketta ja yli tuhat tutkijaa. Suomesta mukana ovat FinnGen- ja GeneRISK-tutkimukset.