Suomalaiset ovat innokkaita lintuharrastajia, mutta rengastajia on vain reilut 700. Rengastusten avulla saadaan tärkeää tietoa esimerkiksi lintujen uhanalaisuudesta ja muuttoreiteistä. Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) Rengastustoimiston mukaan lisää rengastajia kaivattaisiin erityisesti Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Itä-Suomeen.
Verkot on viritetty valmiiksi Espoon Laajalahdella ja pian rengastaja voi aloittaa työnsä. Västäräkin irrottaa verkosta rengastusharjoittelija Jenni Kallio. Lintujen laji, sukupuoli ja ikä määritellään. Niiden kunto tarkistetaan ja jalkaan kiinnitetään rengas, jos sellaista ei vielä ole.
– Vaikeinta ei ole lintujen käsitteleminen ja mittaaminen vaan määrittäminen. Yllättäen linnut eivät olekaan sen näköisiä kuin lintukirjoissa etenkään näin syksyllä. Mukana on poikasia ja sulkasatoisia ja kaikenlaisia. Kun pitäisi määrittää lajin lisäksi myös sukupuoli ja ikä, niin se onkin aikamoisen haastavaa, tunnustaa Kallio.
Jenni Kalliota rengastuksen saloihin opastava Hannu Ekblom myöntää, että lajitunnistus voi olla haastavaa.
– Ruovikkolajeissa on monta vaikeaa tunnistettavaa, esimerkiksi rytikerttunen ja luhtakerttunen. Siinä katsotaan siipikaaviosta toisen käsisulan ulkokovertumia. Nuorilta rytikerttusilta katsotaan myös kielitäplä, että onko täpliä vai ei.
