Suomessa rengastettiin viime vuonna lintuja ennätysmäärä
Suomessa rengastettiin viime vuonna lintuja ennätysmäärä, 294 045. Entinen ennätys parani yli 20 000 linnulla. Ennätykseen avitti hyvä lintukesä.
– Lintujen pesinnät onnistuivat ihan erinomaisen hyvin, kun oli lämmin kesä ja nuoria lintuja tavattiin syksyllä rengastusasemilla ja muissa projekteissa, kertoo eläintieteilijä Markus Piha Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) Rengastustoimistosta.
Kaikkiaan Suomessa on rengastettu yli 12 miljoonaa lintua. Rengastietojen avulla on saatu selville lintujen muuttoreittejä ja talvehtimisalueita, mutta myös paljon muuta.
– Nykyään rengastuksen kova ydin on populaatiotutkimuksessa. Ymmärretään lintujen syntyvyydestä ja kuolevuudesta. Siitä, miten muuttuvassa maailmassa nämä oleelliset asiat kuten syntyvyys ja kuolevuus muuttuvat, selittää Piha.
Joka vuosi rengastustoimistoon tulee yli 30 000 havaintoa rengastetuista linnuista.
– Meillä on rekisterissä kaikkiaan yli 12 miljoonaa rengastusta ja niistä kaikista löytyvät tiedot lajista, iästä ja siitä, minkä ikäisenä, missä ja milloin lintu on rengastettu. Renkaasta on tärkeä ottaa ylös kaikki numerot ja kirjaimet, mitä siellä on. Sen perusteella pystytään tietämään tarkkaan, mistä yksilöstä on kyse.
Suurin osa havainnoista tulee kotimaasta ja niistä valtaosa on rengastajien itsensä tekemiä. Ulkomailtakin tulee pari tuhatta havaintoa vuodessa.
– Kyllä minua hämmästyttää esimerkiksi se, että suomalainen hippiäinen, joka painaa alle 5 grammaa, on tavattu Baleaareilta, Menorcan saarelta, jonne on ainakin 2500 kilometriä matkaa, ihmettelee Piha.
Pisimmälle lentävät tiirat. Kala- ja lapintiiroja on havaittu yli 15 000 kilometrin päässä Australian eteläpuolella. Pikkuinen pajulintukin lentää yli 10 000 kilometrin päähän Etelä-Afrikkaan.
Monet merilinnut kuten merikotkat ja lokit voivat elää hämmästyttävän vanhoiksi, yli 30-vuotiaiksi.
– Nestorin paikkaa taitaa edelleen pitää etelänkiisla, joka on tavattu yli 34-vuotiaana, tietää Markus Piha.
Eniten Suomessa on rengastettu talitiaisia, yli miljoona yksilöä.
– Totta kai siihen vaikuttaa se, että lintu on varsin runsas. Se pesii pöntössä ja on helppo houkutella talviruokinnalle. Lisäksi niitä nähdään muutolla ja saadaan muutollakin rengastettua, selittää Piha.
Rengastustietojen avulla talitiaisista on tehty tuhansia tutkimuksia.
– Yksi mielenkiintoinen tieto on se, että suurin osa linnuista kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Ne, jotka selviävät, asettuvat pesimään muutaman kilometrin päähän syntymäpaikastaan, mutta harvoin siihen ihan lähelle, tietää Piha.
Rengastus on vapaaehtoistyötä. Tällä hetkellä Suomessa on noin 650 rengastajaa.
– Aika monenlaisista taustoista on rengastajia. Osalla on lintuharrastustausta, osalla myös tutkimustausta. Mukana on kaikenikäisiä, sekä miehiä että naisia, kuvaa Markus Piha.
Päivi Mäki-Petäjä työskentelee MTV Uutisissa toimittajana. Hän tekee juttuja sekä tv-uutisiin että MTV Uutisten nettisivuille. Hänen erikoisalansa ovat luonto-, ympäristö- , ilmasto- ja tiedeaiheet. Hän ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä erityisesti edellä mainituista aihepiireistä.
Vinkkejä voi lähettää sähköpostiin paivi.maki-petaja@mtv.fi