Droneja eli lennokkeja on ruvettu hyödyntämään lintulaskennoissa ja rengastuksessa. Niiden avulla säästetään aikaa ja vaivaa. Esimerkiksi merikotkien rengastuksessa dronella voi tarkastaa, onko pesässä poikasia ja ovatko ne sopivan kokoisia rengastettaviksi. Aiemmin rengastajan piti kiivetä pesälle tarkastaakseen tilanne.
Drone eli kauko-ohjattava lennokki kaartelee merikotkan pesän yllä Inkoossa. Kuva paljastaa, että pesässä on kaksi poikasta. Poikaset näyttävät myös olevan sopivan kokoisia rengastettaviksi.
– Kun tullaan pesäpuun alle ja pitäisi lähteä kiipeämään, kiikarilla tai kaukoputkella ei näe, onko siellä poikasia ja minkä kokoisia. Dronella näkee, minkä kokoisia poikaset ovat ja onko siellä yksi, kaksi, kolme vai ei yhtään poikasta. Turhat kiipeilyt ovat jääneet pois ja se on valtava iso asia, sanoo merikotkarengastaja Hannu Ekblom.
Dronet säästävät aikaa ja vaivaa
Rengastajan aikaa ja vaivaa säästyy, kun ei tarvitse kiivetä turhan takia pesälle, jossa ei ole poikasia tai poikaset ovat liian pieniä rengastettaviksi. Droneja on alettu käyttää apuna myös merimetsojen ja muiden saaristolintujen poikuelaskennoissa.
– Sääksien rengastajat käyttävät aika paljon droneja ja varmaan moni muukin. Niiden käyttö tulee lisääntymään, se on selvä, arvioi Ekblom.
Kesän pesimätulos näyttäisi olevan keskitasoa
Merikotkat eivät näytä häiriintyvän rengastajan lennokista.
– Ei ainakaan merikotkahommissa ole nähty kertaakaan, että emo olisi hyökännyt siihen tai jotain muuta. Koko ajan seurataan tietenkin tarkkaan, että tuleeko jotakin sellaista, toteaa Ekblom.
Merikotkien tämän kesän pesintätulos selviää vasta elokuun alussa, mutta toistaiseksi näyttää hyvältä.
– Vähintään keskitasoa, voi olla, että aavistuksen yläpuolella, muttei mitään ennätysvuotta kuitenkaan, arvioi Ekblom.
Vanhankaupunginlahden poikasia ei rengastettu
Rengastajaa harmittaa, että Helsingin Vanhankaupunginlahdella pesivien citymerikotkien poikaset jäivät rengastamatta, koska ely-keskuksen lupaa ei saatu.
– Mielestäni päätös tehtiin turhan kaukaa, jos katsotaan 500-600 metrin päästä kiikarilla ja kaukoputkella, ettei sinne voi mennä. Olisin mennyt mieluummin puun alle katsomaan, pääseekö sinne vai ei. Väittäisin, että olisin kyllä pystynyt hoitamaan senkin, vakuuttaa Ekblom.
Citymerikotkat voivat siirtyä muualle pesimään
Siitä ei ole mitään varmuutta, asettuvatko merikotkat myös ensi keväänä pesimään yhtä lähelle kaupunkia.
– Nyt ne ehkä pesivät siellä sen takia, että oli leuto talvi. Jäitä ei tullut lainkaan ja ne saivat pesiä rauhassa. Jos ensi talvi on jäätalvi, siellä voi olla hiihtäjiä, luistelijoita, pilkkijöitä ja ulkoilijoita häiritsemässä. Merikotkat aloittavat pesinnän jo helmi-maaliskuussa, pohtii Ekblom.
Vanhankaupunginlahden merikotkaparin poikaset ovat vielä pesässä, mutta pian ne ovat valmiita lähtemään omille teilleen.
– Ensin ne pyörivät siinä pesän lähistöllä, mutta suuntaavat sitten kuka minnekin. Olisi ollut kiinnostavaa tietää, mihin tuollaisen urbaanin merikotkaparin poikaset itse asettuvat pesimään 5,6 tai 7 vuoden päästä. Se jää nyt arvoitukseksi, kun niitä ei rengastettu, pahoittelee Ekblom.