Noin 15 prosenttia todetuista raskauksista päättyy keskenmenoon ja kaikista alkaneista raskauksista jopa 20–60 prosenttia. Vaikka keskenmenot ovat yleisiä, vaietaan kokemuksista edelleen. Myös jälkihoito on puutteellista ja usein epäempaattista. Espoolaiset Emma ja Shane ovat menettäneet vauvansa keskenmenon vuoksi kolme kertaa.
15. lokakuuta vietetään keskenmenon kokeneiden päivää.
Kliinisesti todetuista raskauksista noin 10–15 prosenttia päättyy keskenmenoon ja on arvioitu, että jopa 20–60 prosenttia kaikista alkaneista raskauksista keskeytyy.
Espoolaiset Emma Salomaa ja Shane Wirkes ovat menettäneet kaikkiaan neljä vauvaa keskenmenon vuoksi.
Lue pariskunnan koskettava tarina: Keskenmenot ovat vieneet espoolaisilta Emmalta ja Shanelta neljä kaivattua vauvaa: "Tuntui, ettei me vain tulla saamaan eläviä lapsia"
Kun ensimmäinen keskenmeno tapahtui, joutuivat Emma ja Shane huomaamaan, ettei heidän kokemuksiaan osattu kohdata läheisten tai edes terveydenhuollon tahoilta.
– Huomasin, että keskenmeno on tabu, jota jotkut läheisemme eivät pystyneet kohtaamaan. Esimerkiksi osa lapsiperheellisistä ystävistämme ei osannut enää viettää aikaa kanssamme, kertoo Shane.
Lue myös: Jonna heräsi yöllä vatsakramppeihin ja sai keskenmenon vessanpöntöllä – vaikea aihe koskettaa monia: "Siitä ei edelleenkään juuri puhuta ääneen"
"Tuntuu julmalta, ettei poikamme olleet yhteiskunnalle olemassa, vaikka he olivat lapsiamme"
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry kertoo, että keskenmenosta puhutaan, kun raskaus päättyy spontaanisti ennen 22. raskausviikon päättymistä tai sikiö painaa alle 500 grammaa.
Emman ja Shanen kaksoset syntyivät rakenneultrasta seuraavana päivänä, juuri vähän ennen 22. raskausviikkoa.
– Koska he syntyivät ennen raskausviikkoa 22, ei heitä virallisesti ole ollut olemassa. He eivät saaneet synnyin- tai kuolintodistusta, eikä heille olisi tarvinnut antaa nimiä. Myöskään hautaamisen suhteen ei ollut mitään rajoituksia, Emma kertoo.
– Minkään virallisten rekisterien mukaan emme olleet vanhempia, ennen kuin saimme elävän tyttövauvan neljännen raskauden onnistuttua. Tuntuu julmalta, ettei poikamme olleet yhteiskunnalle olemassa, vaikka he olivat lapsiamme ja me tunsimme itsemme vanhemmiksi tyhjästä sylistä huolimatta.
Lue myös: Pienet vaatteet ovat edelleen viikattuina laatikossa – kolme keskenmenoa syöksivät Sannin, 31, masennukseen
Käpy Lapsikuolemaperheet ry kommentoi MTV Uutisille syyskuussa, että se, ettei kuolleena syntynyttä lastaan saa nimetä, on vanhempia kohtaan todella loukkaava ja merkittävä epäkohta Suomen laissa.
Käpy ry:n puheenjohtaja Krista Nuutinen sanoo 23.9.2023 julkaistussa artikkelissa, että kuolleena syntyneen lapsen vanhemmilla on velvollisuus haudata vauvansa, mutta ei oikeutta nimetä tätä.
Tähän ja muihin keskenmenon jälkihoitoon liittyviin epäkohtiin myös Simpukka ry haluaa kiinnittää huomiota keskenmenon kokeneiden päivänä.
Lue myös: Kun lapsi kuolee, lukee vanhemman sairauslomatodistuksessa usein masennus tai trauma – Käpy ry toivoo Suomeen ansiosidonnaista suruvapaata
Joka kymmenes keskenmenon kokenut jää ilman hoitoa
Simpukka ry on selvittänyt kyselytutkimuksellaan, miten keskenmenot vaikuttavat terveyteen ja millaista hoitoa keskenmenon jälkeen on saatu.
Kyselyyn vastasi 761 keskenmenon kokenutta, joista lähes kaikki olivat itse olleet raskaana keskenmenoon johtaneessa raskaudessa.
Vastauksista käy ilmi, että harva saa keskenmenoon ammattimaista psyykkistä tukea. Myös hoitohenkilöstön empatian osoitukset jäävät usein uupumaan, vaikka niillä olisi potilaan selviytymisessä valtavan iso merkitys.
Lue myös: Miten lapselle tulisi puhua kuolemasta? Psykiatrin ja lapsensa menettäneiden neuvot – "Lapsi ei ymmärrä, jos kerrot, että ihminen nukkui pois"
Myötätunnon sijaan moni kohtaa jopa töykeitä tai suorastaan musertavia kommentteja.
– Ensimmäisen keskenmenon jälkitarkastuksessa, kuusi viikkoa tapahtuneesta, rupesin itkemään, kun lääkäri kysyi minulta taustatietoja. Itkuuni lääkäri sanoi, että ai sä olet vieläkin surullinen. Tuntuu, että lääkäreillä on vähän sellainen uutta putkeen suhtautuminen, jos tiedoissa lukee keskenmeno. Aivan kuin he ajattelisivat, että mitä sä nyt tuollaista suret, kertoo Emma kokemuksistaan.
– Lääkärit myös usein puhuivat meille sikiöistä, vaikka meille he olivat lapsia. Hoitajat ja kätilöt puhuivat puolestaan vauvoista ja olivat muutenkin empaattisempia.
Lue myös: Uusi lääke synnytyksen jälkeiseen masennukseen – vaikutus huippunopea
Keskenmenojen hoito lohdutonta Suomessa
Simpukka ry kertoo, että kyselytutkimuksen mukaan keskenmenojen hoito Suomessa näyttäytyy kokonaisuudessaan kirjavana ja sirpaleisena.
Potilaita pompotellaan hoitopaikasta toiseen, ja moni jää ilman tärkeitä hoito-ohjeita ja jopa kivunhoitoa. Täysin hoidotta kokee jääneensä joka kymmenes keskenmenon kokenut.
Lue myös: Beata Leppilampi kertoo synnytyksessä tapahtuneista komplikaatioista: "Menetin paljon verta ja tuli huono olo, joten minut vietiin leikkaukseen"
Myös Emma kertoo, ettei hänellä ollut mitään neuvolakontaktia toisen keskenmenon jälkeen, eikä minkäänlaista apua tarjottukaan, vaikka hänellä oli takanaan jo yksi myöhäinen keskenmeno.
– Toisen ja kolmannen keskenmenon jälkeen sain sairaalasta lapun, jossa kerrottiin yleistietoa raskauden keskeytymisestä. Lapussa luki, että on varmaan helpottavaa tietää, että kaksi tai kolme peräkkäistä keskenmenoa on todella todella harvinaisia. Se teksti oli kuin suolaa haavoihin. Eikö niitä lappuja voisi katsoa vähän sillä silmällä, kenelle niitä annetaan, Emma pohtii.
Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio sanoo, että kyselyn vastauksissa toistuvat keskenmenon kokeneiden järkytys, turhautuminen ja pettymys saatuun hoitoon sekä kokemus yksin jättämisestä.
– Keskenmenon hoidon tila Suomessa on lohduton. Keskenmeno on elämän kokoinen menetys, jota on lupa surra. Hoitavan tahon tulee tarjota aina asianmukaista hoitoa ja psykososiaalista tukea, muistuttaa Savio.
Lue myös: Europarlamentaarikko Ville Niinistö avoimena lapsettomuudesta: "Julkinen puoli ei tarjoa hoitoja ja yksityisellä ne ovat kalliita"
"En ollut koskaan kuullut myöhäisistä keskenmenoista" – lisää avointa puhetta ja Käypä hoito -suositus
Keskenmenojen Käypä hoito -suosituksen valmistelutyö on aloitettu tänä syksynä.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim hyväksyi suosituksen toukokuussa aiheella "alkuraskauden verenvuoto, keskenmeno ja toistuvat keskenmenot".
Emman ja Shanen mukaan aiheesta kaivattaisiin edelleen myös avoimempaa keskustelua
– Kun kaksoset syntyivät ja kuolivat, minusta tuntui tärkeältä puhua siitä, koska en ollut koskaan kuullut myöhäisistä keskenmenoista. Kaikkialla oli vain toitotettu, ettei keskenmenoja 12.r askausviikon jälkeen käytännössä enää tapahtuisi, Emma kertoo.
– Surullisinta oli, että todella moni tuntemamme ihminen oli myös käynyt keskenmenon joskus läpi, mutta kertoivat siitä vasta, kun itse puhuimme omastamme, Shane kertoo.
Lue myös: Anniina Valtonen kertoo podcastissa lapsettomuus- ja hormonihoitojen rankkuudesta: "Henkisesti ja fyysisesti ihan yhtä helvettiä"
Emma ja Shane haluavat myös omalla avoimuudellaan tuoda ilmi, että keskenmenoja saa ja pitää surra, vaikka jotkut tahot sitä vähättelisivätkin.
– Haluan levittää tietoa siitä, että keskenmeno voi olla tilanne, jossa synnyttää vauvan tai vauvat ja saa pitää heitä sylissään, kunnes he kuolevat syliisi. Tai sitten keskenmeno voi tapahtua, kun istut yksin vuotamassa vessanpöntöllä. Se on hirveää ja kauheaa, eikä sitä saisi vähätellä, Emma sanoo.
– Etenkin vanhemmat sukupolvet saattavat ajatella, ettei aiheesta puhuminen kannata, mutta yhtä lailla he kantavat kokemuksen taakkaa mukanaan. Puhumalla surua voi pienentää ja tabua hälventää, Shane sanoo.
Lue myös: Katrin, 45, perhe käytti hedelmöityshoitoihin seitsemässä vuodessa pienen omakotitalon verran rahaa – lopputuloksena "maailman ihanin tyttö"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Simpukka ry, Käpy ry