Hallitus hakee kehysriihessä keinoja sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen hillintään. STT:n tietojen mukaan menojen kasvua pyritään hillitsemään sadoilla miljoonilla euroilla.
Lääkäriliitto suhtautuu erittäin kielteisesti lisäleikkauksiin, mikäli kansalaisten lakisääteiset palvelut halutaan turvata, kertoo Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Niina Koivuviita.
Esillä ovat viime vuosina säädettyjen velvoitteiden poistaminen tai lieventäminen. Pöydällä ovat ainakin vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen höllentäminen ja perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen nykyisestä.
Jos hoitajamitoitusta pienennettäisiin, valtio voisi vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta.
Lue myös: Hallituksen asettama säästötavoite on liikaa hyvinvointialueille – sote-pomo pelkää 90-luvun virheiden toistuvan
Viime vuonna hyvinvointialueet tekivät alijäämää, eli niille budjetoitu rahamäärä ei riittänyt menoihin. Tässä tilanteessa Koivuviidasta tuntuu mahdottomalta, että hyvinvointialueilta säästettäisiin lisää.
Ongelma on leikkausten nopea aikataulu. Lääkäriliitto näkee, että säästöjen kiireinen aikataulu uhkaa lakisääteisten palveluiden toteuttamista.
Velvoitteiden keventäminen voisi helpottaa palveluiden järjestämistä, mutta samalla palveluiden saatavuus heikkenee. Hyvinvointialueiden suurimmat kulut ovat henkilöstö ja ostopalvelut, joten lisäsäästöt tarkoittavat vääjäämättä palveluista tinkimistä.
Lääkäriliitto toivoo, että perusterveydenhuollossa mentäisiin oma lääkäri -malliin. Koivuviita kertoo, että siitä on kansainvälistä tutkimusnäyttöä.
– Jo vuoden oma lääkäri -jatkuvuuden jälkeen erikoissairaanhoidon lähetteet vähenevät ja myöskin sairaalahoidon tarve päivystysaikaan vähenee, kertoo Koivuviita.
Tämän mallin hyödyt vaatisivat kuitenkin aikaa. Samoin esimerkiksi digitalisaation edut eivät tule Koivuviidan mukaan näkyviin vielä kahden tai kolmen vuoden aikana.
Lisää painetta erikoissairaanhoitoon?
Suomen sosiaali ja terveys -yhdistyksen Sosten valtuuston puheenjohtaja Kari Välimäki näkee hoitotakuiden pidentämisessä sen vaaran, että hoidon painopiste siirtyy erikoissairaanhoitoon eli raskaampaan ja kalliimpaan hoitoon.
Soste on valtakunnallinen kattojärjestö, joka edustaa sote-alan järjestöjä, kuten mielenterveys- ja päihdejärjestöjä, lapsi- ja nuorisotyön järjestöjä sekä sairaus- ja vammaisjärjestöjä.
Hoitotakuun lähtökohtana on ollut, että hoitoonpääsyn nopeuttaminen vähentää painetta erikoissairaanhoidossa.
Lue myös: Tämä on suomalaisen terveydenhuollon iso ongelma: "Systeemi on epätasa-arvoinen ja tehoton"
Mediatietojen mukaan kehysriihessä on esillä myös sote-järjestöjen avustusten leikkausten aikaistaminen jo ensi vuoteen. Hallitusohjelman mukaan avustuksia leikattaisiin vuodesta 2027 alkaen. Aikaistaminen toisi noin sadan miljoonan euron säästön.
Välimäen mukaan näiden leikkausten vaikutukset kohdistuisivat hyvin pitkälle samoihin väestöryhmiin, joihin iskivät aikaisemmat toimeentuloturvan leikkaukset.
– Ne ryhmät, joita Sosten järjestöt edustavat, ovat monesti juuri sellaisessa tilanteessa, että he tarvitsevat yhteiskunnan tukea, sanoo Välimäki.
Järjestöjen avustusten leikkaaminen iskisi niiden tekemään ennaltaehkäisevään työhön.
Välimäki ei usko, että toimilla syntyy todellisia säästöjä. Kustannukset siirtyisivät paikasta toiseen, käytännössä julkisiin palveluihin.