Lääkäreillä ei "hajuakaan uniongelmien syystä" - pilleriä vaan poskeen

Unettomuuden todellisten syiden selvittäminen on olematonta ja valtaosa unilääkkeistä on aivan turhia, sanoo kuopiolainen unitutkija Henri Tuomilehto.

Univajetta tai nukahtamisvaikeuksia on joka viidennellä suomalaisella. Yksi heistä oli kuopiolainen Ismo Vornanen. Hän kärsi vuosia huonosta unesta ja armottomasta päiväväsymyksestä.

- Olin silloin opettajana ja usein piti kesken päivän etsiä joku nurkka ja vetää tirsat, että jaksoi, Vornanen muistelee.

Jatkuvasti uusia pillereitä

Vornanen liikkui paljon ja oli hyvässä kunnossa, mutta se ei riittänyt.

- Menin hakemaan apua työterveyslääkäreiltä tai yksityislääkäreiltä niin vastaus oli aina sama, että meillä on yksi uus pilleri tätä kannattaa kokeilla, Vornanen tuhahtaa.

Vornanen pääsi kuitenkin eroon vaivasta, kun hänelle tehtiin perusteellinen unitutkimus. Unitutkijan mielestä uniongelmien syiden selvittämiseen ei anneta lääkärikoulutuksessa eväitä ja lopputulos näkyy ihmisten arjessa.

- Suurin osa unilääkkeistä on määrätty turhaan tai ne on määrätty väärään tarkotukseen. Lääkärillä ei ole hajuakaan siitä potilaan oikeasta uniongelman syystä, kun hän lääkkeen määrää, Tuomilehto jyrisee.

Pilleri on pelastusrengas

Itä-Suomen yliopiston dosenttina toimiva Tuomilehto korostaa, että tilanteesta ei voi syyttää lääkäreitä.

- Lääketieteessä tapahtuu niin paljon muuta mielenkiintoista, että ne vievät usein huomion uniongelmilta. Lääkäreille ei ole yhtään kurssia unettomuuden syistä.

Jokainen lääkäri yrittää kuitenkin auttaa potilaitaan.

- Siinä joutuu vastaanotolla tavallaan heittämään jonkun pelastusrenkaan, että kaveri selviää eteenpäin. Yleensä se on pilleri.

Tuomilehdon mielestä lääkitys on vain kemiallinen tapa saada ihminen uneen ilman, että perusongelma tulee hoidetuksi.

Tunnissa 60 heräämistä

Syiden selvittämiseksi on porauduttava yön hämäriin hetkiin esimerkiksi mittaamalla elimistön toimintaa. Potilaalla on usein väärä kuva omasta yöunesta.

- Ne ovat semmosia 10-20 sekunnin heräämisiä mistä ihminen itse ei tiedä mitään ja näitä saattaa olla kymmeniä, jopa satakin tunnissa, Tuomilehto kertoo.

Vornasen univaje pantiin yleensä stressiin piikkiin. Siihen vaikutti myös se, että hän ei kuulunut esimerkiksi uniapnean riskiryhmään. Siihen ei lasketa miestä joka on terve ja hoikka eikä kuorsaa.

- Hän arvioi itse, että herää neljä kertaa yössä, mutta todellisuudessa hän heräisi 60 kertaa tunnissa.

Pilleripöhössä päivästä toiseen

Se oli siis uniapnea, mutta nyt mies nukkuu yönsä hyvin.

 - Kuinka monta pilleriä ehdit kokeilla?

- Kymmenkunta. Tietyssä vaiheessa päätin että nyt tämä loppuu, Vornanen puhisee.

Moni yrittää kuitenkin pilleripöhössä pärjätä päivästä toiseen.

- Elämä pyörii sitten niiden nappien ottamisen varassa ja niiden ajoittamisessa. On laskettava milloin sen viimeisen napin ottaa ettei se vie seuraavaa päivää ihan tolaltaan, Tuomilehto kuvailee.

Osa epäilee turhaan

Unitutkija huomauttaa, että toisin kuin usein luullaan unilääke pysyy verenkierrossa 10-12 tuntia.

- Moni tuolla kulkee lääketokkurassa, mutta elimistöhän myös tottuu niihin.

Osa ihmisistä on hyvin herkkiä nukahtamisongelmiensa kanssa. Syitä tutkittaessa voikin paljastua, että uni on vähintään kohtalaista.

- Osa aliarvioi oman unen määrää. Tutkimus voi osoittaa, että se on ihan hyvää ja sitä on riittävästi.

Tuomilehto tutkii parhaillaan uniapnean ja tyypin 2 diabeteksen yhteyttä. Maaliskuussa alkaa Tuomilehdon johdolla laaja eurooppalainen unitutkimus, jossa on mukana 17 maata.