Kysely: Monipuolinen kielitaito on tärkeä yrityksille – tällä alalla kielitaitoa tarvitaan eniten

Kielitaito on erittäin tärkeä 27 prosentille ja melko tärkeä 31 prosentille yrityksistä. Lisäksi neljännes kertoo, että vieraiden kielten osaamisen tarve kasvaa tulevaisuudessa.

Kyselyn mukaan yrityksissä on tarpeellista olla suomen, englannin ja ruotsin taitoisten lisäksi saksaa, venäjää tai viroa taitavia henkilöitä. Teollisuudessa korostuu kiinan merkitys.

Lue myös: EK ehdottaa kouluihin kielten etäopetusta – Lue kuutta kieltä taitavan Sirpan vinkit siitä, miten uusi kieli otetaan haltuun

–  Viennistä elävän pienen kansakunnan pitää panostaa kielitaitoon, jos se haluaa menestyä, arvioi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tiedotteessa.

Yrityksistä 14 prosentilla on tarve rekrytoida henkilöitä, jotka osaavat vieraita kieliä. Kahdeksan prosenttia sanoo, että heillä on tarve ostaa kielipalveluita.

Erityisen paljon kielitaitoisten rekrytointitarpeita on teollisuudessa, jossa joka kolmannella on kielitaitoisten rekrytointitarpeita.

–  Englanti on yritysten toinen kotikieli. Sen osaaminen on tämän ajan yleissivistystä. Myös ruotsin rooli on hyvin merkittävä. Siksi myös osaamiseen pitää panostaa, Pentikäinen sanoo.

Yrityksistä 24 prosenttia odottaa, että kielitaidon merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

Vain kaksi prosenttia yrityksistä arvioi, että vieraiden kielten osaamisen tarve vähenee.

Eniten kielitaitoa tarvitaan asiakaspalvelussa

Eniten kielitaitoa tarvitaan asiakaspalvelussa, myynnissä ja viestinnässä. Kielitaidon tarve on merkittävä myös markkinoinnissa ja teknologian käyttöönotossa. Teknologia, tuotanto ja prosessikehitys korostuvat teollisuudessa.

Merkittävä osa yrityksistä on kuitenkin tyytyväisiä siihen, miten kielitaitotarpeet toteutuvat tällä hetkellä. 87 prosenttia arvioi, että yrityksessä oleva kielitaito vastaa yrityksen tarpeita.

Tiedot käyvät ilmi Kantarin Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tekemästä yrittäjägallupista, johon vastasi 1 018 pienen ja keskisuuren yrityksen edustajaa. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.