Koronakeväänä on ollut hyvin aikaa keskittyä erityisesti kielten opiskeluun, koska se onnistuu helposti etänä.
Isossa kuvassa vieraiden kielten opiskelu on suomalaiskouluissa 2000-luvulla yksipuolistunut ja keskittyy ennen kaikkea englannin kieleen. Monessa kunnassa ei ole resursseja tarjota monen kielen opetusta.
Elinkeinoelämän keskusliitto on tarjonnut tähän ratkaisuksi digiopetuksen tuomista pysyväksi osaksi koulun arkea nimenomaan kielten osalta.
–Monipuolinen kielitaito on tosi tärkeää. EK:ssa esitetään, että maan hallitus muuttaisi Suomen lakeja sillä tavalla, että nyt kun on harjoiteltu koronan aikana etäopetusta, tehtäisiin pysyvästi mahdolliseksi se, että voidaan antaa etäopetusta ja oppia etänä peruskouluissa tulevaisuudessa, EK:n johtaja Taina Susiluoto sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Susiluodon mukaan etäopetuksen mahdollistaminen avaisi täysin uudenlaisia, mielettömiä mahdollisuuksia kielen opiskelussa.
Kärsivällisyys kunniaan
Euroopan komission virkatulkki Sirpa Lehtonen käyttää työssään peräti kuutta kieltä, mikä on hyvin harvinaista. Lehtosen mukaan tärkeintä uuden kielen haltuunotossa kiinnostus, aika ja kärsivällisyys.
Lehtosen mukaan ammattitasoisesti kielen opettelu vaatii 700-800 tunnin satsausta.
– Jos turistikieltä opiskelee, pääsee vähemmälläkin tuntimäärällä, mutta joka tapauksessa oikoteitä ei ole ja se vaatii aikaa.
Vieraissa kielissä ymmärtäminen tulee aina ensin ja vähitellen puheen aktiivinen tuottaminen seuraa perässä. Lehtonen neuvoo, että kielen opiskelu on mielekkäämpää sellaisen tekemisen kautta, mistä on muutenkin kiinnostunut.
– Kun opiskelin espanjaa, kuuntelin joka päivä neljän minuutin lyhyen uutispätkän. Viisi minuuttia helposti löytyy päivittäin, kun ottaa sen säännöllisyyden avuksi.