Kuluttaja saa olla tarkkana, ettei tule huijatuksi tai harhaan johdetuksi.
MTV Uutiset kertoi helmikuun alussa huijauksesta, jossa LVI-yrityksen edustaja tarjoutui tekemään helsinkiläisen Jarmon asunnossa ilmaisen putkikuvauksen ja sen jälkeen tarjouksen väitetysti tukossa olevien putkien puhdistamisesta.
Uutinen poiki kymmeniä yhteydenottoja muiltakin kuluttajilta, jotka kertoivat tapauksista, joissa heitä oltiin huijattu tai yritetty huijata.
Uutisaamussa 8. helmikuuta vieraillut Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell listasi yleisimpiä tapoja, joilla kuluttajia Suomessa harhaanjohdetaan.
Katso yllä olevalta videolta koko haastattelu!
Annetaan ymmärtää jotakin, mikä ei pidä paikkaansa
Huijaaminen tarkoittaa sellaista toimintaa, joka on selvästi rikollista ja lainvastaista. Harhaanjohtaminen ei sen sijaan ole varsinaisesti rikollista, mutta kuitenkin hieman moraalitonta.
Miten suomalaisia sitten johdetaan harhaan?
– Tapoja on valtavasti. Ehkä yksi tyypillisimmistä on tällainen, että annetaan olettaa ja ymmärtää, että joku tuote toimii tietyllä tavalla ja sillä on tietyt ominaisuudet, mutta todellisuudessa asia ei olekaan niin, Beurling-Pomoell kertoo.
Toisena esimerkkinä Beurling-Pomoell mainitsee ylihinnan pyytämisen jostakin tuotteesta tai palvelusta, vaikkei ylihinnan käsitettä laissa suoraan tunnetakaan.
– Vaikkapa jos kattopesu maksaa 10 000 euroa, vaikka kyseessä on tavallinen pienehkö omakotitalo.
Jos harhautuu ostamaan jotakin selvästi ylihinnalla, voiko asialla tehdä jälkikäteen mitään?
Beurling-Pomoell muistuttaa, että markkinatalouden perusperiaate on, että jokainen määrittelee itse tuotteen arvon.
– Toki meillä on tapauksia, että jos on maksanut jostain tuotteesta huomattavan paljon, niin voi olettaa, että sillä on huippuominaisuuksia. Tällaista oikeuskäytäntöä on, että jos auto on maksanut 100 000 euroa, eikä 10 000 euroa, niin auton pitää olla myös parempilaatuinen.
Puhtaasti hinnan takia ei olla Beurling-Pomoellin mukaan purettu kauppoja, mutta kauppojen purku on tyypillisempää, jos asiaan on sisältynyt lupaus jostakin, mikä ei ole toteutunut.
Lue myös: Tietokirjailija Petteri Järvinen näpäytti nettihuijaria: "Jos riittävän moni toimisi näin, sana voisi levitä ja huijarit oppisivat karttamaan suomalaisia uhreja"
Kotimyynnin kompastuskivet
Ovelta ovelle -myymisessä on monta tekijää, jotka altistavat kuluttajaa harhaanjohtamiselle.
– Kuluttajan luokse tullaan usein yllättäen, kuluttaja ei ole itse valinnut tapahtumaa – hän ei välttämättä halua ostaa yhtään mitään ja monesti siellä on yksinäinen vanhus, joka ei ehkä ole enää skarpeimmeillaan, Beurling-Pomoell selittää.
Beurling-Pomoellin mukaan kotimyynneistä erityisen haitallista on se, että myytävät tuotteet ovat usein hyvin kalliita – vaikkapa katto- tai ikkunaremontti.
– Tämä on otollista maaperää suurillekin väärinymmärryksille.
Beurling-Pomoell kuitenkin muistuttaa, että lähtökohtaisesti kuluttajalla on kotimyynneissäkin 14 päivän peruutusoikeus. Myyjän lähtemisen jälkeen voikin ottaa vielä yhteyttä ja kertoa muuttaneensa mielensä.
Asetelmaan kuuluu kuitenkin yksi suuri poikkeus. Jos kyseessä on jokin räätälöity tuote – olet esimerkiksi tilannut ikkunat, jotka tehdään mittatilaustyönä ja myyjän mukaan niitä on alettu jo valmistaa, silloin laki antaa oikeuden yrittäjälle laskuttaa tilauksen ainakin joiltain osin.
Beurling-Pomoellin mukaan kyseessä on suuri kiistakapula, jonka osalta Kuluttajaliitto toivoisi lain muuttuvan.
Lue myös: Ostitko auton tällä tavoin? Jos myyjä unohti kertoa pari juttua, saat palauttaa auton vielä vuodenkin päästä
Palautusoikeus
Neljäntoista vuorokauden peruutusaika koskee nimenomaan silloin, kun myyjä on ottanut yhteyttä kuluttajaan esimerkiksi koti- tai puhelinmyynnin keinoin.
Esimerkiksi puhelimitse tilatun lehden tilauksen voi kahden viikon kuluessa vielä purkaa niin halutessaan.
Kokoomuksen Mia Laiho esitti lakimuutosta, jossa puhelinmyynnille säädettäisiin kirjallisen vahvistamisen pakko ennen sitovaa ostopäätöstä.
Beurling-Pomoellin mukaan lakimuutos muuttaisi tilannetta kuluttajan kannalta ehdottomasti paremmaksi.
– Oikeusministeriön työryhmä pohtii, miten tilanne ratkaistaisiin. Sanoma- ja aikakauslehtien edustajat ovat esimerkiksi halunneet, ettei lakimuutos koskisi heitä.
Kirjallinen vahvistaminen voisi olla esimerkiksi tekstiviesti, sähköposti tai kotiin kannettu kirje.
– Silloin ei ole sitä painostuksen elementtiä samalla tavalla olemassa, kun kauppa voidaan vahvistaa vasta puhelun loppumisen jälkeen.
Lue myös: Maarit luuli pääsevänsä ilmaiseen kasvohoitoon: Osti painostuksen alla kalliin hoitopaketin – "Sain kerrottuani puolisolleni vasta päiviä myöhemmin"
Poikkeus vahvistaa säännön
Vaikka Beurling-Pomoell kertoo omaavansa vahvan uskon suomalaisten yrittäjien moraaliin harhautustapausten osalta, tässä tapauksessa poikkeus kuitenkin valitettavasti vahvistaa säännön.
– Näitä poikkeuksia on, minkä takia meidän pitää kuluttajina olla todella valppaina.
Kuluttajaliitto on esimerkiksi kehottanut suomalaisia laittamaan oveensa ”Ei kotimyyntiä” -ilmoituksen.
– Jolloin jos kotimyyntiä tästäkin huolimatta tullaan tekemään, sitä voidaan tässä tapauksessa tulkita jopa agressiiviseksi myynniksi.
Beurling-Pomoell vinkkaa vielä suhtautumaan hyvin epäilevästi kotiin tuleviin kirjeisiin, joissa sinua yritetään saada maksamaan jotakin.
– Ole todella tarkkana, älä usko heti, mitä sinulle sanotaan. Tuplatarkista ja tarkistapa vielä kerran sen päälle.