Kynnys lähteä sukupuolen korjausprosessiin madaltunut

Kynnys lähteä sukupuolen korjausprosessiin on madaltunut viime vuosien aikana. Esimerkiksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa prosessiin lähti vuonna 2001 mukaan 12 uutta asiakasta, kun luku vuotta myöhemmin oli 18. Vuonna 2003 uusia asiakkaita oli 23.

Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan puolestaan hakeutui vuonna 2001 kahdeksan asiakasta. Vuotta myöhemmin asiakkaita oli 13 ja vuonna 2003 24.

- Kyllä luvut ovat kasvamaan päin. Valtakunnallisesti hoitoon hakeutuvien määrä on tasaisesti noussut, se on ihan selvä, kertoo lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri Matti Holi.

Vuoden 2003 lukuja tarkasteltaessa täytyy ottaa huomioon se, että tuon vuoden alusta lähtien kaikki sukupuolen korjausprosessiin lähtevät asiakkaat on tutkittu keskitetysti Tampereella ja Helsingissä. Aikaisemmin prosessiin liittyviä tutkimuksia tehtiin myös muissa yliopistosairaaloissa, mutta niissä asiakasmäärät olivat kuitenkin sangen pieniä. Valtaosa prosessiin lähtijöistä hakeutui jo takavuosina pääkaupunkiseudulle.

Asiakkaat ovat nuorentuneet

Sukupuolen korjausprosessiin hakeutuu suurin piirtein yhtä paljon naisia ja miehiä. Sukupuolivähemmistöjen potilasyhdistys Trasek ry:n puheenjohtaja, joka ei halua nimeään julkisuuteen, kertoo, että viimeisen seitsemän vuoden aikana prosessiin lähtevät asiakkaat ovat nuorentuneet.

- Aluksi nuorimmat olivat noin kolmekymmenvuotiaita. Nyt mukaan lähtee alle 18-vuotiaitakin, hän kuvailee.

Trasekin puheenjohtaja ei ole havainnut, että sukupuolen korjausprosessiin lähtevien määrä olisi kasvussa.

- Trasekiin tulee kyllä yhteydenottoja sinänsä enemmän, mutta yhteydenotot koskevat useimmiten prosessin eri vaiheiden ongelmia, joihin ihmiset tarvitsevat juridista apua.

Prosessiin lähteneiden asiakkaiden määrän kasvulle ei ole yksiselitteisiä syitä. Matti Holi arvelee, että asiasta on puhuttu julkisuudessa enemmän ja se tiedostetaan laajemmalla. Holin mukaan vuoden 2003 alusta voimaan astunut ns. translaki eli laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus selkeytti prosessia merkittävästi.

- Prosessi on selkeytynyt ja tullut ennakoitavammaksi. Se on ehkä omalta osaltaan rohkaissut ihmisiä tulemaan mukaan tähän juttuun, hän arvelee.

Trasekin puheenjohtaja ei ole Holin kanssa aivan samaa mieltä prosessin selkeytymisestä.

- Ongelmia on edelleen. Esimerkiksi maakunnissa ihmiset eivät meinaa saada lähetettä Helsinkiin tai Tampereelle asianmukaisiin tutkimuksiin. Yhä edelleen heitä työnnetään mielenterveystoimistoihin. Puheenjohtajan mielestä myös Helsingin ja Tampereen tutkimusryhmien käyttämät tutkimus- ja hoitokriteerit ovat keskenään täysin erilaiset.

Tutkimuksiin pääsee helpommin

SETAn Transtukipisteen yhteisötyöntekijä Eeli Niinivirta arvelee, että prosessista kiinnostuneiden määrä ei sinällään ole kasvanut. Hän kertoo, että prosessiin haluavat saavat nykyisin kotikuntansa terveyskeskukselta prosessin maksusitoumuksen aikaisempaa helpommin.

- Aikaisemmin on ollut se tilanne, että tutkimuksiin ei ole yksinkertaisesti päässyt. Nyt tilanne on parantunut, hän kuvailee.

- Varmasti tieto ihmisten keskuudessa on lisääntynyt. He kokevat, etteivät ole ainoita maailmassa vaan saavat elää siinä sukupuolessa mitä tuntevat elävänsä. Niinivirta uskoo Holin lailla translain osaksi helpottaneen ihmisten elämää.

Matti Holin mukaan myös jono kirurgisiin toimenpiteisiin on vetänyt takavuosia paremmin. Leikkauksista vastaava plastiikkakirurgi Sinikka Suominen Töölön plastiikkakirurgian poliklinikalta kertoo, että hän todella on tehnyt kuluneen vuoden aikana hieman tavallista enemmän korjaukseen liittyvää genitaalikirurgiaa. Suomisen mukaan resurssit sallivat kuitenkin tällä hetkellä yhden leikkauksen kuukaudessa. Genitaalikirurgiaa tehtiin aikaisemmin Tampereella. Vuoden 2003 alusta lähtien leikkaukset on tehty Helsingissä, jossa on tällä hetkellä keskimäärin yli kahden vuoden leikkausjonot.

- Pyrimme ensi vuoden aikana siihen, että se lyhenisi vuoteen, Suominen selittää.

(MTV3-STT)